› Takaisin graafiseen esitykseen

Liikenneturvallisuus

ELY-keskukset edistävät liikenneturvallisuutta tienpidon toimilla ja tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin ja kuntien kanssa.

Kuvituskuva

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Liikenneonnettomuuteen joutumisen riskiä pyritään vähentämään ja onnettomuuksien seurauksia lieventämään parantamalla liikenneympäristöä sekä ylläpitämällä nopeusrajoitusjärjestelmää. ELY-keskukset parantavat liikenneympäristöä mm. tieympäristöä pehmentämällä sekä rakentamalla esimerkiksi keskikaiteita ja kevyen liikenteen väyliä.

ELY-keskukset tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan ja aktivoimalla kuntia liikenneturvallisuussuunnittelussa.

Liikenneturvallisuuden edistäminen tienpidossa

Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.

Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia ja toteuttamalla pieniä liikenneympäristön parantamistoimia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.

Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.

Yhteistyössä turvallisuusvisiota tavoitellen

Tieliikenteen turvallisuusvisiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi ELY-keskusten keskeisimmistä tavoitteista.

Arjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.

Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuuden perusteluviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä kuntien, poliisiin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.

Liikennekasvatustyön resurssipulaa helpotetaan sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kuntien ja ELY-keskuksen yhteisillä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien ja niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

ELY-keskusten alueellisille sivuille voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Liikenneturvallisuus - Kaakkois-Suomi

Sivun sisältö:

Liikenneturvallisuus osana ELY-keskuksen toimintaa

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa maanteiden hoidosta, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä huolehtii osaltaan henkilöliikennepalveluiden saatavuudesta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä. ELY-keskus voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen maankäytön suunnittelusta aina tiellä liikkujan olosuhteisiin. Liikenneturvallisuusnäkökulma on keskeinen kaavoituksen ohjauksessa, liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä hankekohtaisessa suunnittelussa. Liikenneturvallisuus ohjaa myös tiestön päivittäistä hoitoa, tieverkon kuntoa ja investointien valintaa. Liikenneturvallisuuden parantaminen on ELY-keskuksen rahoittamien investointien tärkeimpiä valintaperusteita. Liikennekasvatustyötä sekä pienempiä liikenneympäristöön kohdistuvia turvallisuustoimia (esim. suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia, nopeusrajoitustarkistuksia, näkemäraivauksia jne.) ohjataan seudullisilla ja kunnallisilla liikenneturvallisuussuunnitelmilla, joita ELY-keskus laatii yhdessä kuntien kanssa.

Liikenneturvallisuustyö ELY-keskuksessa koostuu mm. seuraavista osa-alueista:

  • Liikenneturvallisuushankkeiden ja -toimenpiteiden priorisointi, suunnittelu ja toteutus
  • Liikenneturvallisuussuunnitelmien ja erilaisten selvitysten laatiminen/teettäminen
  • Alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja koordinointi
  • Liikenneturvallisuustilanteen ja onnettomuuskehityksen seuraaminen
  • Kuntien ja seudun liikenneturvallisuustyön tukeminen
  • Nopeusrajoitusasioista huolehtiminen
  • Sidosryhmä- ja lähialueyhteistyö
  • Asiakasaloitteiden käsittely
     

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuus

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui joulukuussa 2013. Suunnitelma täsmentää ja konkretisoi valtakunnallisia toimenpiteitä alueen liikenneturvallisuustilanne ja toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueen liikenneturvallisuuden nykytila ja haasteet. Näiden pohjalta liikenneturvallisuustyölle on asetettu visio, tavoitteet ja painopistealueet. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu monipuolinen, painopistealueittain ryhmitelty toimenpideohjelma vuosille 2014–2020. Suunnitelmaan sisältyy toimenpide-ehdotuksia mm. liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen, liikenneympäristön parantamiseen, liikenteen valvontaan sekä liikenteen ja maankäytön suunnitteluun. Suunnitelmassa on kuvattu myös alueellisen liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamalli: eri toimijoiden ja eri tasoilla toimivien työryhmien tehtävät sekä keskinäinen työnjako ja kytkennät alueen liikennejärjestelmätyöhön.

Lue lisää:

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma, raportti (pdf, 6,5 Mt)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma, esittelykalvot (pdf, 728 Kt)
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuuden seurantamittarit (pdf 19 Kt) 

Onnettomuuskehitys ja vertailu muuhun maahan

Kaakkois-Suomen liikenteessä on viimeisen kymmenen vuoden aikana (v. 2008–2017) kuollut 193 ihmistä (keskimäärin 19 henkilöä vuodessa) ja loukkaantunut 5 175 henkilöä (keskimäärin 518 henkilöä vuodessa). Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien ja loukkaantuneiden määrät ovat laskeneet selvästi vuoden 2011 jälkeen. Tätä selittää osaltaan mm. mopo-onnettomuuksien määrän vähentyminen.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ja menehtyneiden lukumäärä on pysynyt edelleen korkealla tasolla, vaikka tilanne onkin parantunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia on tapahtunut valtateillä ja 35 prosenttia seutu- ja yhdysteillä.

Kuva 1. Onnettomuusmäärien kehitys Kaakkois-Suomessa

Viime vuosina on saatu uutta tietoa vakavien loukkaantumisten määrästä (tällä hetkellä tiedot on saatavilla vuosien 2014-2016 osalta). Tiedot perustuvat valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmään (HILMO).

Vuosina 2014–2016 Kaakkois-Suomen alueen tieliikenteessä tilastoitiin yhteensä 173 vakavaa loukkaantumista, joista 94 (54 %) kytkeytyi virallisiin tilastoihin ja 79 (46 %) on virallisten tilastojen ulkopuolisia. Suurin osa tilastojen ulkopuolisista onnettomuuksista on polkupyöräilijöiden onnettomuuksia, mutta myös mopoilijoiden ja jalankulkijoiden onnettomuuksia jää suhteellisesti paljon kirjautumatta poliisin tietoihin (näin käy silloin, kun poliisi ei käy onnettomuuspaikalla).

Kuva 2. Tieliikenteessä kuolleet ja vakavasti loukkaantuneet v. 2014-2016


Kuva 3. Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet Kaakkois-Suomessa vuosina 2008–2017

Asukaslukuun suhteutettuna Kaakkois-Suomessa tapahtuu enemmän henkilövahinkoon johtavia liikenneonnettomuuksia kuin Suomessa keskimäärin. Myös onnettomuuksien vakavuusaste on muuta maata korkeampi.



Kuva 4. Onnettomuusmäärien, riskin ja vakavuusasteen vertailua

Liikenneonnettomuuksien erityispiirteitä

Vuosina 2013–2017 Kaakkois-Suomessa tapahtui 6324 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta. Näistä 44 % tapahtui katuverkolla, maanteillä 48 % (näistä 47 % pääväylillä eli valta- ja kantateillä) ja yksityisteillä tai muilla liikennealueilla 8 %. Kevyen liikenteen onnettomuuksista katuverkolla tapahtui 75 % ja maanteillä 20 %.

Viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneista onnettomuuksista yleisimmät onnettomuusluokat ovat olleet yksittäisonnettomuudet (26 %, keskimäärin 331 kpl vuodessa), risteämisonnettomuudet (12 %, 155 kpl/v) ja hirvionnettomuudet (9 %, 109 kpl/v). Eläinonnettomuuksia kaikista tapahtuneista onnettomuuksista on ollut 12 % (151 kpl/v) ja kevyen liikenteen onnettomuuksia 11 % (144 kpl/v). Kevyen liikenteen onnettomuudet koostuvat mopo-onnettomuuksista (5 % kaikista onnettomuuksista, 65 kpl/v), polkupyöräonnettomuuksista (4 % kaikista onnettomuuksista, 53 kpl/v) ja jalankulkijaonnettomuuksista (2 % kaikista onnettomuuksista, 26 kpl/v). Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista 34 % (112 kpl/v) on ollut kevyen liikenteen onnettomuuksia. Maanteillä tapahtuneiden onnettomuuksien yleisimmät luokat ovat olleet yksittäisonnettomuudet (35 %, keskimäärin 212 kpl vuodessa) ja hirvionnettomuudet (17 %, keskimäärin 104 kpl/v).

Onnettomuudet tapahtuvat useimmiten hyvissä olosuhteissa. Useimmiten näkyvyys on ollut päivänvalossa hyvä ja tienpinta paljas. Onnettomuushetkellä sää on ollut kirkas tai pilvipoutainen 79 % onnettomuuksista. Vesisateella on tapahtunut 8 %, lumi-, rae- tai räntäsateella 6 % ja sumulla 1 % onnettomuuksista. Tien pinta on ollut paljas ja kuiva 51 % sekä paljas ja märkä tai urissa ollut vettä 17 % onnettomuuksista. Lumisella, sohjoisella tai jäisellä tiellä tai ajouraisella tiellä on tapahtunut 25 % onnettomuuksista.

Onnettomuuksien vähentämistavoitteet 

Valtakunnallinen liikenneturvallisuustyö on vuodesta 2001 alkaen perustunut tieliikenteen turvallisuusvisioon: "Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä". Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmaan on kirjattu valtakunnalliseen visioon pohjautuen ja kestävän liikkumisen edistäminen huomioiden visio:

                 

Vision tueksi on määritetty konkreettisia lähiajan tavoitteita, joiden avulla pystytään seuraamaan toiminnan vaikuttavuutta ja oikeanlaisuutta. Valtakunnallisena tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä sekä vähentää loukkaantumisten määrää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020. Tämä edellyttää Kaakkois-Suomessa tapahtuneiden liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittamista sekä kaikkien loukkaantuneiden määrän vähentymistä neljänneksellä vuoteen 2020.


Kuva 5. Liikennekuolemien vähentämistavoitteet Kaakkois-Suomessa vuoteen 2020

Onnettomuuskustannukset

Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan tieliikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 308 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 200 euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuksien aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Tämän laskentamallin mukaisesti tieliikenneonnettomuuksista aiheutuu Kaakkois-Suomessa vuosittain keskimäärin 105 milj. euron kustannukset, josta kuntien osuus on noin 21 milj. euroa (tarkastelussa vuodet 2013–2017). Liikenneonnettomuuksien vähentyminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tarkoittaisi karkeasti arvioiden noin 30 milj. euron vuosittaisia kustannussäästöjä tavoitevuonna 2020.

Liikenneturvallisuustyön osapuolet ja alueellinen liikenneturvallisuustyö

Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkominen liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyötä. Samanaikaisesti tarvitaan niin maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toimia kuin ihmisten asenteisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. Keinovalikoiman moninaisuudesta johtuen liikenneturvallisuuteen vaikuttavien osapuolten joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista.


Kuva 6. Liikenneturvallisuustyön osapuolet ja sisältö


Yhteistyö on tarpeen niin paikallisella, seudullisella, maakunnallisella kuin koko ELY-keskuksenkin toiminta-alueen tasolla. Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista vastaa ELY-keskus vetoinen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä. Eri toimijoiden ja asiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa sekä verkottumista tukee vuosittain järjestettävä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi. Maakunta- ja seututasolla liikenneturvallisuus pyritään nivomaan osaksi jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä maakunnallisten liikennejärjestelmätyöryhmien kautta. Paikallistason toiminnan perustana ovat kunnalliset liikenneturvallisuusryhmät.


Kuva 7. Liikenneturvallisuustyön toimintamalli Kaakkois-Suomessa


Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja siihen kuuluu ELY-keskuksen lisäksi edustus tärkeimmistä sidosryhmistä: poliisista, pelastuslaitokselta, Liikenneturvasta ja Kaakkois-Suomen kuljetusyrittäjistä sekä lisäksi kuntaedustajat kustakin seutukunnasta. Työryhmän kokoonpano v. 2018 on seuraava:

  • Liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus (pj.)
  • Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Jussi Kailasto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
  • Liikenneasiantuntija Marjatta Roimola, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
  • Yhteyspäällikkö Tarja Korhonen, Liikenneturva
  • Liikennepoliisiyksikön johtaja komisario Jukka Tylli, Kaakkois-Suomen poliisilaitos
  • Paloinsinööri Juhani Carlson, Kymenlaakson pelastuslaitos
  • Toimitusjohtaja Eeva-Maija Koponen, Kaakkois-Suomen kuljetusyrittäjät ry (SKAL)
  • Liikenneinsinööri Antti Tamminen, Kouvolan kaupunki
  • Työhyvinvointiasiantuntija Päivi Muurman, Haminan kaupunki
  • Kunnanrakennusmestari Juha Inkilä, Luumäen kunta
  • Hyvinvointipalvelujen päällikkö Arja Kujala, Imatran kaupunki
  • Projektipäällikkö Juha Heltimo, Strafica Oy (liikenneturvallisuustoimija, siht.)

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä edistää ja koordinoi Kaakkois-Suomessa tehtävää liikenneturvallisuustyötä, seuraa liikenneturvallisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä alueella sekä tukee lisäksi seutujen ja kuntien liikenneturvallisuustyötä. Työryhmä toimii myös Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumin järjestäjänä sekä maakunnallisten teemakokousten valmistelijana.

Liikenneturvallisuusfoorumi

Poikkihallinnollista liikenneturvallisuustyötä ja -keskustelua tukee vuosittain koolle kutsuttava liikenneturvallisuusfoorumi. Foorumin tarkoituksena on liikenneturvallisuudesta vastaavien päättäjien, yhteistyötahojen ja asiantuntijoiden verkottuminen, tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen sekä eri toimijoiden liikenneturvallisuustyön aktivointi ja tukeminen. Tilaisuudessa käsitellään ajankohtaisia liikenneturvallisuusasioita ja toimintaympäristön muutokseen liittymiä teemoja sekä keskustellaan liikenneturvallisuustyön painotuksista.

>> Tutustu liikenneturvallisuusfoorumien aineistoihin

Liikenneturvallisuus osana maakuntien liikennejärjestelmätyötä
 

Liikenneturvallisuus on keskeinen osa-alue maakuntien ja seutujen liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnitelmien edistämisestä ja toimenpiteiden jalkauttamisesta seutu- ja kuntatasolle vastaavat maakuntaliittojen vetämät maakunnalliset liikennejärjestelmätyöryhmät. Vuodesta 2014 alkaen liikenneturvallisuusasioiden käsittely osana maakuntien ja seutujen liikennejärjestelmätyötä on varmistettu kerran vuodessa järjestettävillä teemakokouksilla. Kokouksissa perehdytään sekä maakuntatason että kuntatason liikenneturvallisuuskysymyksiin. Seututasolla avainasioita ovat mm. kuntien liikenneturvallisuustyön aktivointi (elinikäinen liikennekasvatus), liikenneturvallisuustyön ja kestävän liikkumisen edistämisen yhteensovittaminen sekä taajama-alueiden liikenneturvallisuuden parantaminen.
 

Kuntien liikenneturvallisuus 

Turvallisen ja vastuullisen liikkumisen edistäminen on keskeinen osa kunnan perustehtävää eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kullakin kunnan toimialalla on omat tehtävänsä ja mahdollisuutensa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä edistää kuntalaisten viisaita liikkumisen valintoja. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kuntalaiselle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä liikkumisvalintoja.

Turvallinen liikenneympäristö ei yksin estä liikenneonnettomuuksilta, sillä hyvin usein liikenneonnettomuuksien taustalta löytyy inhimillisiä syitä: tiedonpuute, epäonnistuneet havainnot, puutteelliset tilannearviot, huolimattomuus tai piittaamattomuus. Kuntalaiset tarvitsevat opastusta mm. turvallisiin reittivalintoihin, ohjausta vaaratilanteiden ennakointiin sekä tietoa liikennesäännöistä ja turvalaitteiden käytöstä. Liikenneturvallisuustyön tulisi tavoittaa kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin, sillä perusvalmiudet turvalliseen liikkumiseen luodaan elinikäisellä liikennekasvatuksella.

Kunnan liikenneturvallisuusryhmällä tärkeä rooli

Kunnan liikenneturvallisuustyön keskeinen elin on vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kunnan liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmässä tulisi olla edustus kunnan kaikista hallintokunnista sekä tärkeimmistä sidosryhmistä. Esim. aktiivinen yhteistyö paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa tuo toimintaan laajuutta ja lisäresursseja. Liikenneturva sekä mahdollisuuksien mukaan myös poliisi ja ELY-keskus osallistuvat ryhmän toimintaan. Liikenneturvallisuusryhmä suunnittelee ja toteuttaa oman kuntansa liikenneturvallisuustyötä mm. järjestämällä tapahtumia ja tempauksia, tiedottamalla, seuraamalla onnettomuuskehitystä sekä liikenneympäristön tilaa. Kuntalaisten kokonaisedun näkevä kunta voi säästää monella tapaa panostamalla ennalta ehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön, sillä liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset ovat kunnalle iso maksuerä vuosittain.

Lue lisää: Käsikirja kuntien liikenneturvallisuustyöhön (pdf, 6,27 Mt)


Kuva 8. Tapahtumat ja tempaukset – osa aktiivisen liikenneturvallisuusryhmän toimintaa (kuvat: Liikenneturva)

Liikenneturvallisuussuunnitelmien ja -ryhmien tilanne

Jatkuvana prosessina Kaakkois-Suomen ELY-keskus huolehtii siitä, että alueen kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Suunnitelmat on toteutettu/toteutetaan seutukuntakohtaisina prosessina seuraavasti: Etelä-Kymenlaakso, Pohjois-Kymenlaakso, Lappeenrannan seutu ja Imatran seutu. Suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain ja ne päivitetään n. 6 vuoden välein. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä kuntien kanssa (työhön osallistuvat myös Liikenneturva ja poliisi).

Kuva 9. Liikenneturvallisuussuunnitelmien ja -ryhmien tilanne 6/2018

Kuntakohtaiset liikenneturvallisuusaineistot

Kuntakohtaiset liikenneturvallisuussivut sisältävät aineistoa kuntien liikenneturvallisuustilanteesta ja -suunnitelmista. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on kuvattu mm. kunnan liikenneturvallisuustyön osapuolet, liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytila sekä esitetty toimenpiteitä liikenneympäristön parantamiseksi ja liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi.

>> Katso kuntakohtaisia liikenneturvallisuusaineistoja
 

Liikenneturvallisuusselvityksiä

Liikenneturvallisuussuunnitelmien ohella Kaakkois-Suomen ELY-keskus laatii ja teettää vuosittain erilaisia liikenneturvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Näiden kautta perehdytään alueellisiin liikenneturvallisuusongelmiin, kartoitetaan laajempia liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja sitä kautta parannetaan koko Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuutta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yksityistieliittymien kärkikolmioiden tarveselvitys (2017)

Yksityistieliittymien kärkikolmioiden asettamiselle ei ole ollut yhteneväisiä valtakunnallisia kriteerejä, minkä vuoksi käytännöt ovat vaihdelleet alueittain ja maakunnittain. Tietyissä tapauksissa väistämisvelvollisuudet ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä esim. onnettomuustilanteissa ja vakuutusyhtiöt ovat kyseenalaistaneet väistämissäännöt kärkikolmioiden puuttuessa. Edellä mainitut tekijät ovat olleet syynä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kärkikolmiopuutteiden tarkasteluun ja ongelmien poistamiseen tähtäävän selvityksen laatimiseen.

Selvityksessä käytettyjen kriteerien mukaan yksityistieliittymässä tulisi olla kärkikolmio, mikäli jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

  • yksityistien varressa on vähintään kolme vakituista asuntoa
  • yksityistiellä on teollisuuden tai maatalouden tuotantorakennus
  • yksityistiellä on ruskealla opasteella viitoitettu palvelukohde
  • yksityistie on viitoitettu mustapohjaisella viitalla
  • yksityistie toimii läpiajoliikenteen yhteytenä (yhdistäen kaksi maantietä toisiinsa)

Selvityksen myötä Kaakkois-Suomen alueelta löytyi yhteensä 500 kärkikolmiotarvetta, ja kolmioita tullaan lisäämään lähivuosina resurssien sallimissa rajoissa. Suunnittelualue käsitti koko Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen ja tarkastelu tehtiin valta-, kanta- ja seututeille sekä lisäksi niille yhdysteille, joiden KVL on yli 500 ajon/vrk.

Lue lisää: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yksityistieliittymien kärkikolmioiden tarveselvitys, esite (pdf, 3 Mt)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hirvivaaraselvitys (2016)

Kaakkois-Suomessa tapahtuu vuosittain n. 90 hirvionnettomuutta ja n. 40 valkohäntäpeura- tai metsäkaurisonnettomuutta (vuosien 2011-2015 ka). Onnettomuuksissa loukkaantuu noin 10 henkilöä vuosittain. Tienpitäjän keinot hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat onnettomuuksien estäminen ja hirvieläimistä varottaminen. Tehdyn hirvivaaraselvityksen tavoitteena oli selvittää mahdolliset merkkimuutostarpeet sekä pohtia muita kustannustehokkaita keinoja hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi. Tarkastelutyö tehtiin onnettomuusrekisteritietojen ja alueen riistanhoitoyhdistyksille osoitetun kyselyn avulla.

Uusia hirvivaara-alueita Kaakkois-Suomeen tulee yhteensä noin 160 kilometrin verran. Näistä 80 km kohdistuu valtateille, 20 km kantateille ja 60 km seututeille. Selvityksen myötä pieni osa maastossa olevista hirvivaaramerkeistä myös poistuu ja osa siirretään paremmille paikoille lähinnä metsähakkuista tai maankäytön muutoksista johtuen. Merkkimuutokset toteutetaan maastoon kevään 2017 aikana. Tehdyn päätöksen mukaisesti hirvivaaramerkkejä tullaan jatkossakin asentamaan vain päätieverkolle sekä perustellusti myös vilkkaimmille seututeille (ei kuitenkaan tätä alemmalle tieverkolle).

Lue lisää:
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hirvivaaraselvitys, esite (pdf, 8 Mt)

Kaakkois-Suomen maanteiden moporeittiuudistus (2015)

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toteuttanut maanteiden moporeittiselvityksen, jossa on määritelty ne ELY-keskuksen hallinnoimat kevyen liikenteen väylät, joilla mopoilu on jatkossa sallittu ja ne kevyen liikenteen väylät, joilla se tullaan kieltämään. Päätökset perustuvat Liikenneviraston ohjeistukseen sekä paikallisten olosuhteiden huomioimiseen. Muutokset reitteihin on toteutettu pääsääntöisesti viikolla 15/2015.

>> Lue lisää moporeittiuudistuksesta ja katso mopon paikka maantieverkolla -kartta-aineistot

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys (2014)

Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuuteen omat haasteensa tuo itärajan läheisyys sekä jatkuvasti kasvavat rajanylitykset useilta tieliikenteen raja-asemilta. Joitain vuosia sitten puhuttiinlaajalti rekkajonoista ja niiden aiheuttamista haitoista. Nykyisin katse on kääntynyt rajan ylittävän henkilöautoliikenteen kasvuun ja itäturismin matkustajavirtoihin. Näistä syistä Kaakkois-Suomen ELY-keskus on toteuttanut toimeksiannon liittyen rajaliikenteen turvallisuuden parantamiseen. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemien kautta saapuvan rajan ylittävän liikenteen kuormittamalle tiestölle on laadittu suunnitelma turvallisen liikkumisen edistämiseksi. Suunnitelma on osa kansainvälistä rajan ylittävän liikenteen turvallisuusprojektia (ENPI CBC "Cross-Border Road Traffic Safety"-project), jonka tavoitteena on edistää rajaliikenteen turvallisuutta sekä Suomen että Venäjän puolella.

Lue lisää:

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys, raportti (pdf, 6,1 Mt)
Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa, esittelykalvot (pdf 795 Kt)
 

Muita aineistoja

Liikenneturvallisuuteen liittyvää paikkatieto/-tierekisteriaineistoa sekä yleistä liikenneturvallisuusaineistoa on koottu näille sivuille.

Teemakarttoja Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmästä

Suunnitelmia ja suunnitteluohjeita

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussivusto

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmän tiedotuskanavaksi on perustettu oma liikenneturvallisuussivusto, jolle kerätään sekä valtakunnallisia että erityisesti Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa koskettavia liikenneturvallisuusuutisia ja -tiedotteita. Sivuilla tarjotaan myös käytännön vinkkejä turvalliseen ja vastuulliseen liikkumiseen eri vuodenaikoina ja eri kulkutavoilla liikkuville.

Liikenneturvallisuussivustoa ylläpidetään jatkuvasti ja uusia päivityksiä tulee lähes päivittäin. Sivusto on rakennettu Facebookiin, mutta se toimii normaalin nettisivuston tavoin myös heille, jotka eivät ole järjestelmässä mukana. Facebookissa olevilla on puolestaan mahdollisuus tykätä, jakaa ja kommentoida sivustolle vietyjä uutisia.

https://www.facebook.com/kasliitutoimija
 

Tiedotteet

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen julkaisemat uusimmat liikenneturvallisuusaiheiset tiedotteet

Toimenpide-ehdotukset ja yhteydenotot

Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen saapuu vuosittain n. 100 liikenneturvallisuuteen liittyvää yhteydenottoa/toimenpide-ehdotusta. Nämä huomioidaan tienpidon suunnittelussa ja ohjelmoinnissa käytössä olevien rahoituskehyksien sallimissa rajoissa. Suuret ja rahallisesti merkittävät parannustoimenpiteet arvotetaan pääsääntöisesti seudullisten liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä, mutta pienet mm. liikennemerkkeihin liittyvät huomiot ja tarpeet voidaan toteuttaa tarvittaessa nopeasti tienpitäjän niin katsoessa. Suurin osa tulevista yhteydenotoista koskee nopeusrajoituksia, liikennemerkkejä tai liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä.

Liikenneturvallisuuteen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Liikenteen asiakaspalvelukeskukseen, josta viesti välitetään asiantuntijalle.

Liikenteen asiakaspalvelu
liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
puh. 0295 020 600 (ma-pe klo 9-16)

Palauteväylä

Aloitteen voi toimittaa myös kirjeitse osoitteella:
Liikenteen asiakaspalvelu/Pirkanmaan ELY-keskus
PL 297
33101 Tampere

Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle voi ilmoittaa maanteiden kunnosta ja liikenteen ongelmista. Tällaisia ilmoituksia ovat esim. maanteiden päällystevauriot (kuopat ja reiät), tiellä oleva vesi, tielle kaatunut puu, pölyävä soratie tai liukas tie.

Tienkäyttäjän linja, puh. 0200 2100 (24 h).


Päivitetty

ota yhteyttä

0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

ALUEELLISET LINKIT

Miten parannamme liikenneturvallisuutta - katso video

Ajankohtaista

Aloitteet teiden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Palauteväylän kautta tai sähköpostilla:

Palauteväylä

liikenteen.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi
 

Henkilövahinko-onnettomuudet

Hirvieläinonnettomuudet

Kouluteiden liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuussuunnitelmat

Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet

Mopojen paikka liikenteessä


MUUALLA VERKOSSA