Tiedotteet 2019

Virolahden rehevälle sisäosalle ei lisää kalankasvatuksen kuormitusta (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle lausunnon Virolahden kalanviljelylaitosten tuotannon kasvattamista koskevista hakemuksista. 

Virolahden vesialueen nykytila

Itäisen Suomenlahden rannikkovesistä Virolahti on selkeästi rehevin sisälahti Kaakkois-Suomen alueella. Lahti on matala ja veden vaihtuvuus on kapeiden salmien kautta varsin heikkoa. Lahden vedenlaatuun vaikuttaa erityisesti Virojoen kautta tuleva valuma-alueen hajakuormitus, mutta lahtialueen tilaan on osaltaan vaikuttanut myös aiempi ja nykyinen pistekuormitus (kalankasvatus ja mm. aiempi Virojoen taajaman jätevedenpuhdistamo). Rehevyys ja kuormituksen vaikutukset näkyvät Virolahdella veden sameutena, verkkojen ja vedessä olevien rakenteiden limoittumisena, ajoittaisina levähaittoina ja matalien rantojen vesikasvillisuuden runsastumisena, liettymisenä ja umpeenkasvuna.

Vaikka joki tuokin pääosan kuormituksesta rehevöityneelle sisälahdelle, eivät vesienhoidon tavoitteissa pysyminen mahdollista luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen lisäämistä Virolahden alueella. Nykyistä vesienhoitosuunnitelmaa varten, vuonna 2013 valmistuneen tila-arvion perusteella Virolahti ja myös Virolahden edustan sisäsaaristo oli ainoastaan välttävässä ekologisessa tilassa. Viimeisimmät seurantatulokset kuitenkin ennustavat paranevaa kehitystä - ainakin Virolahden edustan sisäsaaristoalueella. Seuraava vesienhoidon mukainen vesien tilaluokittelu valmistuu syksyyn 2019 mennessä.

Kalankasvatuksen vesistökuormitus pienentynyt Virolahdella 2010-luvulla

Vesialueen rehevyyden ja Virojoen kautta lahden sisäosaan tulevan kuormituksen takia kalankasvatuslaitosten vaikutusta veden laatuun on ollut vaikeaa erottaa Virolahdella. Kuormitustarkkailutulosten perusteella Virolahden verkkoallaslaitosten kuormitus on kuitenkin merkittävästi pienentynyt vuoden 2012 jälkeen. Pitkällä aikavälillä on Virolahden vedenlaadussa ja varsinkin merenlahden pohjien tilassa havaittavissa parantumista.

Kalankasvatuksen kuormitus pienemmäksi täsmäruokinnalla ja rehuja kehittämällä

Kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt Kaakkois-Suomen alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osittain kuormituksen vähentyminen on johtunut toiminnassa olevien laitosten vähentymisestä, mutta merkittävä vaikutus on ollut myös rehujen kehittymisellä ja ruokinnan täsmentymisellä.

Sijainninohjaus työkaluksi rehevällä Virolahdella

Virolahden merialueen kalankasvatuslaitokset sijaitsevat vedenlaadun kannalta jossain määrin ongelmallisella alueella eikä alueellisen vesienhoidon toimenpideohjelman linjausten mukaisesti kalankasvatuksen kuormitusta tulisi Virolahdella lisätä. Laitosten sijainninohjauksella voidaan toiminnan haitallisia vaikutuksia kuitenkin vähentää. Käytännössä tämä tarkoittaa verkkoallaskasvatuksen siirtämistä syvemmille ja veden vaihtuvuusoloiltaan paremmille alueille, jossa vesistövaikutukset jäävät vähäisemmiksi.

Lausunnossaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että kalankasvatuksen vesistökuormituksen lisääminen rehevällä ja välttävässä ekologisessa tilassa olevalla Virolahden sisäosalla ei ole Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman ja sen vuosille 2016-2021 tehdyn Kaakkois-Suomen toimenpideohjelman tavoitteiden mukaista.

ELY-keskus toteaa lisäksi, että kalankasvatuksen painopistettä tulee siirtää Virolahden sisäalueelta ulommas virtaus- ja syvyysoloiltaan kalankasvatuksen vesistövaikutusten kannalta paremmille alueille. Näin ollen ELY-keskus ei puolla kasvatusmäärien lisäämistä Tuuholmin pohjoispuolella (lahden sisäalueella). Pikemminkin nykyistä verkkoallaskasvatusta tulisi siirtää avoimemmille merialueille sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti. Edellytyksenä kasvatusmäärän lisäämiselle Tuuholmin eteläpuolella ELY-keskus pitää kasvatusmäärän vähentämistä lahden matalammalla ja rehevämmällä sisäosalla.

Lisätietoja:  

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Valvonta- ja lupa-asiat:
Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo
puh. 0295 029 298, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Vesien tila:
Hydrobiologi Jouni Törrönen
puh. 0295 029 296, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

 


Päivitetty