Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2017

Vesien- ja merenhoidossa on tullut toimeenpanon aika

Vesiin on viime vuosikymmeninä vaikutettu myös hyvällä tavalla, sillä kuten ELY-keskuksen ympäristöjohtaja Risto Timonen avauspuheessaan sanoi: "1960-luvulla pohdittiin, voidaanko Päijänteen vettä käyttää puunjalostustehtaan raakavetenä, vai onko se liian likaista siihen."  

Vesiensuojelussa on silti edelleen paljon tekemistä. Vaikka veden laatu on maassamme monin paikoin parantunut, merialueilla se on tasaisesti heikentynyt.

Tiistaina 5.9.2017 Turussa järjestetty avoin Vaikuta vesiin -seminaari kokosi paikan päälle noin 160 ja etäyhteyden päähän noin 30 henkilöä. Paikalla oli ympäristöhallinnon ja muiden vesiin liittyvien hallinnonalojen edustajia sekä järjestöjen ja toiminnanharjoittajien edustajia ja kansalaisia.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja seminaarin osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että suunnitella kyllä osataan, mutta nyt on tullut toimeenpanon aika.

Aamupäivä oli varattu hallinnon puheenvuoroille siitä, miten vesien- ja merenhoito etenee ja miten valtio voi auttaa vesien tilan parantamisessa. Iltapäivällä perehdyttiin konkreettisiin vesienhoitohankkeisiin ja käytiin keskustelua siitä, miten vesien tilaa parantavia konkreettisia toimenpiteitä voisi vauhdittaa.

Tänään keskiviikkona 6.9. päivät jatkuvat ympäristöhallinnon sisäisenä neuvottelupäivänä. Päivät järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Nykyisin on yleisesti tunnustettua, että aktiiviset vesiensuojelutoimet ovat välttämättömiä

Maatalouden suuri merkitys nousi väistämättä esiin. Niin ministeri Tiilikaisen kuin muidenkin puheenvuoroista välittyi se, miten tärkeää ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyö vesiensuojelussa on. Vilkkaassa paneelikeskustelussa Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala muistutti, ettei saa unohtaa metsätaloutta ja turvetuotantoa.

Yhteisiä painotuksia tulevaisuuden suhteen löytyi helposti

Useissa tiistain puheenvuoroissa korostettiin, miten tärkeää tulevan EU-rahoituskauden 2021–2027 valmistelussa on vaikuttaa rahoituskriteereihin, koskien esimerkiksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää taikka hankkeiden kokoa ja rahoituksen jakamisvallan alueellistamista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat laajasti vesien tilaan, mikä edellyttää erilaisia sopeutumistoimia. Pohjavedet on arvokas luonnonvara, joka on hydrologisen kiertokulun kautta koko ajan yhteydessä pintaveteen vaikutuksen ollessa molemman suuntaista. Myös maakuntauudistus nousi esiin.  

- Maakunnille on tulossa merkittävä ja laaja vastuu ympäristöasioista, totesi Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristöjohtaja Olli Madekivi.
- Kun halutaan vaikuttaa vesiin, on vaikutettava tulevissa maakunnissa eri tasoilla laadittaviin suunnitteluasiakirjoihin, painotti Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola. Maakuntastrategia tulee olemaan erittäin tärkeä väline. 
- Maakunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja ympäristöministeriö tulee jatkossakin kokoamaan maakunnallisia toimijoita yhteen, korosti ministeri Tiilikainen. Nykyisin alueellisesta ympäristöhallinnosta vastaavat kolmetoista ELY-keskusta. Jatkossa tehtävät jakautuvat 18 maakuntaan. Resurssien riittävyys ja tehtävien tarkoituksenmukainen hoito edellyttävät yhteistyötä, jota jo nyt valmistellaan.

-  Hallinnon ulkopuolella on aitoa halukkuutta osallistua vesien hoitoon, mikä näkyy vapaaehtoisen kunnostustoiminnan suosiossa. Hankebyrokratia valitettavasti usein estää aktiivisten pienten toimijoiden hanketoiminnan, sanoi WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen. - Oikeiden asioiden ohella tehdään myös vääriä asioita; samaan aikaan samalla alueella voidaan tehdä vesiympäristön tilaa parantavia ja heikentäviä toimia, huomautti Vilhunen.
 

Lisätietoja:

johtaja Risto Timonen, p. 0295 022 952
ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel, p. 0295 022 879


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa