Tiedotteet 2019

Vedenkorkeudet Hämeessä keskimääräistä alempana, jäillä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen (Häme)

Järvien vedenkorkeudet ovat paikoin poikkeuksellisen alhaalla

Etelä-Suomen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin pysyneet selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Vedenkorkeuden muutokset ovat hitaita niin kauan kuin säätila säilyy pakkasella ja sateet tulevat lumena. Tällöin valuntaa ei synny lumensulamisesta tai suorasta vesisateesta. Monet pienet luonnontilaiset järvet ovat koko talven ajan poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat talviseen tapaan pieniä, osin myös ajankohdan tavanomaista pienempiä. Kovilla pakkasilla jäätyminen voi nostaa jokien vedenkorkeuksia.

Päijänne on ajankohtaan nähden alimmalla tasollaan säännöstelyn aloittamisen jälkeen ja alimpana sitten vuoden 1947. Vedenkorkeus Päijänteellä Asikkalassa on 55 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella. Lähtövirtaama on erittäin pieni, vain 80 m3/s. Tällä virtaamalla Päijänteen pinta tuskin enää juurikaan laskee, mutta ei myöskään merkittävästi nouse ennen kevättä, ellei lopputalvi ole poikkeuksellisen leuto ja sateinen.

Hartolan Jääsjärven vedenkorkeus on lähes 20 cm ja Heinolan Ala-Rievelin 24 cm ajankohdan keskiarvotasoa alempana. Lahden Vesijärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskiarvotasoa alempana. Kalkkistenkosken alapuolisessa Ruotsalaisessa vedenkorkeus on 7 cm ajankohdan keskiarvoa alemmalla tasolla ja Padasjoen Vesijaon 19 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.  

Kokemäenjoen alajuoksulla ja Loimijoella virtaamat ovat tällä hetkellä alle puolet keskimääräisestä. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa tai hieman keskimääräistä alempana, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa tai laskevat hitaasti. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on 4 cm alempana kuin keskiarvotaso. Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on yli 50 cm alle keskiarvotason. Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m3/s. Tammelan Liesjärvessä vedenkorkeus on 30 cm ja Pyhäjärvessä 15 cm keskiarvotasoa alempana.
 

Jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa ovat suuria

Vuoden päättyessä pääosa maan järvistä oli jään peittämänä, mutta paikoin maan etelä- ja keskiosan suurimpien järvien selkiä oli vielä sulana tai jäät erittäin heikkoja. Etelä-Suomen järvien jään kokonaispaksuus on kasvanut hiukan, mutta osa kokonaispaksuuden kasvusta selittyy kohvajäällä, jonka kantavuus on teräsjäätä heikompaa. Lumisateiden ja ajoittaisen lauhan sään seurauksena jään päälle on monin paikoin kertynyt vettä ja loskaa. Maan eteläosassa jäätä on pääosin 10–20 senttiä.

Valtakunnallisista jäähavaintopaikoista Hartolan Jääsjärvellä mitattiin 10.1. kokonaisjäänpaksuudeksi 24 cm, Päijänteellä Sysmän Verkkosaaressa 25 cm, Pääjärvellä Lammilla 15 cm ja Kuivajärvellä Tammelan Saaressa 23 cm. Nämä jäänpaksuusarvot ovat 5-10 cm ajankohdan keskiarvotasoa pienempiä. Havaintopaikoilla jäänpaksuus oli kasvanut 2-5 cm edellisestä mittauspäivästä (30.12.2018). Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla 10 päivän välein. Seuraava mittauspäivä on 20.1.

Jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa ovat edelleen suuria, ja siksi jäillä liikkujien tulee olla erittäin varovaisia. Vaikka rannalla jäätä on jo paikoin tukevasti, voi pientenkin järvien selkävesillä jää olla petollisen heikkoa. Etelän suurilla järvillä selkävedet ovat edelleen paikoin sulia, vaikka rannoilla ja lahdissa jäätä onkin. Heikkoja jäitä tulee varoa erityisesti maan eteläosassa. Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa. Lumisateet heikentävät jäänkasvua ja vaikeuttavat heikkojen jäiden alueiden erottamista.

Yllä kuvatut tilannekuvaukset on koottu 14.1.2019 Suomen ympäristökeskuksen vesi- ja jäätilannetiedoista sekä vedenkorkeushavainnoista. Vesi- ja jäätilannetta voi seurata mm. seuraavista linkeistä: 

 

Lisätietoja: 

  • Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158 
  • Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Tiedotus:

  • Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176

 


Päivitetty