Tiedotteet 2018

Purnujärvestä mallia kaakon vesistökunnostuksiin, tukea järvien ja purojen kunnostukseen haettavana (Kaakkois-Suomi)

Paljon aikaan kustannustehokkaasti

Rautjärven Purnujärven välttävän tilan odotetaan kohenevan lähivuosina. Järven kunnostussuunnittelu aloitettiin Imatran seudun ympäristötoimen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vauhdittamana viime keväänä. Loppukesällä järvi koekalastettiin ja todettiin ilmeinen hoitokalastustarve. Lokakuussa järvestä on tehokalastettu 8500 kg särjensukuista kalaa, millä toimella on vähennetty järven sisäistä kuormitusta. Tehokalastuksia jatketaan ensi vuonna, ja Purnujärven odotetaan ensi vuosikymmenellä päätyvän pykälää parempaan ekologiseen tilaan. Tavoitteeseen pääsyssä eivät pelkät sisäiset kunnostustoimet auta. Lisäksi valuma-alueelta järveen päätyvä ulkoinenkin kuormitus on vähentynyt, koska hajakuormitus on merkittävästi pienentynyt ja turvetuotanto lakkaa lähivuosina.

Suunta vesiensuojelulle EU:lta

Suuntaviivat kunnostuksille tulevat EU:n vesipuitedirektiivistä, johon nojautuu Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021. Toimivan ja testatun mallin hankkeelle antavat muualla toteutetut hoitokalastus- ja kunnostushankkeet, kuten Sonkajärven Harvanjärvi, missä takavuosina mm. tehokalastettiin 60 tonnia kalaa ja tehostettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyä sekä vähennettiin hajakuormitusta. Kaikista näistä toimista seurasi reilussa kolmessa vuodessa sinilevien massaesiintymien väheneminen, kalakannan tervehtyminen ja järven fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun koheneminen.

Vesistökunnostusten tarvetta molemmissa maakunnissa

Etelä-Karjalassa arvioidaan olevan viitisenkymmentä ja Kymenlaaksossa kolmekymmentäviisi Purnujärven tapaan hyvää huonommassa tilassa olevaa järveä tai järven osaa sekä viitisenkymmentä hyvää huonommassa tilassa olevaa jokea tai puroa.

Pohjavesialueista noin 15 % on määritelty riskialueiksi, joista seitsemän pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Nykymuotoisen vesienhoidon tärkeimpiä tavoitteita on tyydyttävässä ja välttävässä tilassa olevien vesien sekä huonossa tilassa olevien pohjavesien tilan kohentaminen hyväksi.

Rannikkovesiin eivät perinteiset kunnostusmenetelmät yleensä tehoa, mutta myös merenlahtien tilaa ja virkistyskäyttöarvoa parantaviin hankkeisiin olisi vuodenvaihteessa jaossa harkinnanvaraisia vesistöavustuksia sekä vesien- ja merenhoidon että vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen.

Avustuksia on myönnetty kuluvana vuotena Kaakkois-Suomessa yhteensä 110 000 euroa ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa 340 000 euroa. Tavanomaisesti tuettujen kunnostushankkeiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat olleet muutamasta tuhannesta eurosta 30 000 euron välillä ja hankkeiden kestot enimmillään kolmivuotisia.  Myös Kaakkois-Suomessa maaseutuohjelmasta on rahoitettu merkittävästi vesistön kunnostushankkeita, esimerkkinä Pien-Saimaa.

Hyväksyttäviä kuluja on monenlaisia

Tuettavia kuluja syntyy periaatteessa mistä tahansa kunnostussuunnittelun ja toteutuksen vaiheesta. Hakemukseen kelpuutettavia kustannuksia ovat mm. tehokalastaminen ja kalamassan jatkokäytön kulut, niittourakointi ja niittojätteen läjityksen urakointi- ja talkootunnit, vesistökunnostustoimia edeltävien kuormitus- ja luontoselvitysten tilaaminen. Samoin järvien tilan kohentamiseen tähtäävien kosteikkojen tai laskeutusaltaiden mitoitustutkimukset, sedimenttiselvitysten teettäminen, pohjavesien rakenneselvitykset ja tietyin ehdoin säännöstelypatojen muuttaminen pohjapadoiksi kuuluvat tuettaviin toimiin.

Paikallisin voimin parhaat tulokset

Parhaat onnistumisedellytykset ovat kokemusten mukaan sellaisilla hankkeilla, joissa toteutus ja taustayhteisöt ovat paikallisia toimijoita ja hanke hyödyttää monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä sekä vesiluonnon monimuotoisuutta. Paikallisen rahoitusosuuden, mihin luetaan muun muassa kuntien, osakaskuntien ja yhteisöjen raha, on oltava yleisesti puolet kokonaiskustannuksista. Tukea suunnataan erityisesti hyvää huonommassa tilassa olevien rehevien järvien ja tilaltaan heikentyneiden vesistöjen tilan parantamiseen.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesien kunnostustoimia koskevat hakemukset on toimitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen 30.11.2018 mennessä tiedotelinkin ohjeiden mukaisesti.

Linkit:

Lisätietoja:

Hydrobiologi Antti Haapala
P. 0295 029 103

Vesitalousasiantuntija Ilkka Närhi
P. 0295 029 265

Vesistösuunnittelija Markus Tapaninen
P. 0295 029 292

sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Päivitetty