Tiedotteet 2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi perustellun päätelmänsä Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen YVA-arviointiselostuksesta (Pohjois-Pohjanmaa)

Maankäyttö ja maakuntakaavan huomioon ottaminen. Hankevaihtoehtoa VE 2 voi pitää maakuntakaavan mukaisena maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioiden. Yhteysviranomainen pitää VE1:n mukaista tuulivoimaratkaisua, jossa 20 voimalaa sijoittuu selkeästi maakuntakaavassa osoitetun tuulivoima-alueiden ulkopuolelle, seudullisesti merkittävänä poikkeamisena maakuntakaavasta, kun huomioidaan muut maakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueet ja muu maakuntakaavassa osoitettu maankäyttö.

Sähkönsiirto. Yhteysviranomainen toteaa, että saadun palautteen ja muun selvityksen perusteella sähköasema on haitattominta rakentaa Iihin (Hervan sähköasema) Fingridin esittämällä tavalla. Edellä mainitun uuden voimajohdon lisäksi sähkönsiirtovaihtoehtojen jatkosuunnittelussa tulisi pyrkiä ottamaan huomioon myös muut Iin alueelle suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet ja pyrkiä minimoimaan levenevien johtokäytävien haitallisia vaikutuksia yhteissuunnittelun keinoin. Kyse on tärkeästä eri hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnista ja huomioon ottamisesta.

Elinolot ja viihtyvyys. Lokakuussa 2019 toteutettiin sähköinen asukaskysely, johon oli mahdollista vastata myös kirjallisesti Iin kirjastoissa. Vastausten määrä oli hyvä (225 kpl). Kyselyn mukaan asuinviihtyvyyttä pidetään hyvin tärkeänä. Asuinviihtyvyyden näkökulmasta nykyistä tilannetta pi-dettiin erittäin hyvänä tai melko hyvänä (80 % vastaajista). Noin 60 % arvioi hankkeen vaikuttavan erittäin tai melko kielteisesti asuinviihtyvyyteen. Asukkaat ovat huolissaan maisemamuutoksesta sekä melusta (myös infraäänestä) ja välkkeestä. Raportin mukaan, mikäli sekä Yli-Olhavan että Ollinkorven hankkeet toteutuvat, on tuulivoimaloita Olhavanjokilaaksosta katsottuna nykyisen lännen puolen lisäksi myös etelässä ja pohjoisessa.

Tuulivoimalat tuovat muutoksen alueelle, jonka rauhallisuutta pidetään arvossa. Raportissa tuodaan esiin, että öisin näkyvät lentoestevalot ovat vähäisiä valonlähteitä verrattuna kaupungin tai valtatien aiheuttamaan valosaasteen määrään. Yhteysviranomainen huomauttaa kuitenkin, ettei Olhavan- tai Kuivajokilaaksoihin näy minkään kaupungin valot ja tuulivoimaloiden lentoestevalot sijaitsevat huomattavan korkealla verrattuna maanteiden valoihin. Asukaskyselyn tuloksista olisi ollut hyvä laatia esitettyä analyyttisempi yhteenveto ja johtopäätösosio. Arviointiselostuksessa olisi sen tuloksena ollut hyvä analysoida hankkeen sosiaalista hyväksyntää. Yhteenvetotaulukossa olisi ollut hyvä tuo-da esiin myös asukaskyselyn tulos hankkeen vaihtoehdoista ja vaikutusten merkittävyydestä. Yhteysviranomainen toteaa, että kun kyseessä on varsin laaja alue, jolle tuulivoimaa rakennettaisiin, voi alueella olla erilaisia osa-alueita vaikutuksen merkittävyyden näkökulmasta. Elinolot ja viihtyvyysvaikutukset voivat esim. joillakin kylillä nousta vähäistä selvästi suuremmiksi.

Melu. Tulosten mukaan kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät kummassakin vaihtoehdossa valtioneuvoston asetuksen mukaisten päivä- ja yöajan ohjearvojen alapuolelle. Meluvaikutukset todetaan molemmissa vaihtoehdoissa vähäisiksi. Arviointiselostuksen mukaan, kun huomioidaan rakennusten ääneneristävyysarvot, jäävät sisämelutasot (pientaajuinen melu) alle toimenpiderajojen. Todetaan, että normaali rakentamistapa riittää vaimentamaan pienitaajuisen melun tasot alle asumisterveysasetuksessa mainittujen terssikohtaisten toimenpiderajojen molemmissa hankevaihtoehdoissa.

Terveys. Arviointiselostus sisältää terveysvaikutusten arvioinnin. Raportissa käsitellään melua, väl-kettä, infraääntä riskejä ja häiriötilanteita sekä sähkönsiirtoa. Tuloksia verrataan viranomaisten aset-tamiin ohje- ja raja-arvoihin, joiden ylittyminen voisi aiheuttaa terveyshaittoja. Tuore tutkimustieto ei tue näkemystä, että tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaisi ihmiselle kielteisiä terveysvaikutuksia. Uusin tutkimustieto infraäänen vaikutuksista on hyvä tuoda esiin jatkosuunnittelussa kuten selostuksessa todetaan.

Varjon vilkkuminen. Yhteysviranomainen toteaa, että kun ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittuminen alueelle suhteessa asuin- ja lomarakennuksiin ja se, ettei Suomessa ole ohjearvoja välkkeelle, arvio siitä, että välkevaikutukset ovat korkeintaan vähäisiä, on riittävän uskottava.

Liikenne. Erikoiskuljetusten todetaan saapuvan todennäköisesti Kemin satamasta, josta tuulipuistoalueelle liikennöitäisiin Kuivajoentien, Vaarainhalmeentien ja Oijärventien kautta. Lisääntyvällä liikenteen vaikutukset voivat olla jopa suuria kielteisiä em. teillä.

Maisema. Kuvasovitteita on tehty kuudesta eri pisteestä. Maisemakohteiden osalta on arvioitu seuraavia kokonaisuuksia: Oijärven ympäristö, Kuivajokilaaksossa kohteita Kuivaniemi, Heinikoski ja Hyryn kylä. Arvioitavan tuulivoimahankkeen voimaloiden kokonaiskorkeus on 300 metriä, mikä on keskimäärin noin 50-120 metriä enemmän kuin seudulle jo rakennettujen tuulivoimaloiden koko-naiskorkeudet. Tämän vuoksi arvioitavien tuulivoimaloiden hallitseva vaikutus ulottuu pienempiä tuulivoimaloita kauemmaksi tai verrattaessa samalla etäisyydellä sijaitsevia tuulivoimaloita, voidaan havaita eroa näiden hallitsevuudessa. Esitetyt tuulivoimala-alueet ovat laajoja ja tuulivoimaloita on määrällisesti paljon.

Arvioinnissa tulisi tarkentaa eri maisemakokonaisuuksiin sisältyvien osa-alueiden vaikutuksia. Puutteena maisemallisten vaikutusten arvioinnissa voi pitää sitä, ettei maisemallista muutosta ole kohdennetusti arvioitu Olhavanjoen varressa sijaitsevien pienkylien tai asutuksen suunnista (Väli-Olhava, Tuomela ja Herva ja ympäröivä asutus), jossa vaikutuksia aiheutuisi yhtä aikaa tuulivoima-hankkeen eri hankealueiden voimaloiden suunnista. Tästä suunnasta ei ole myöskään laadittu havainnollistavia kuvia.

Kasvillisuus ja luontotyypit. Erityisesti keskimmäisen osa-alueen lounaisosan varsin luonnontilaisena säilynyt laajahko mosaiikkimainen suoluontotyyppien kokonaisuus on ekologisesti merkittävä ja sen painoarvo tulee muun ohella ottaa huomioon voimalasijoittelussa. Tämä edellyttää voimaloiden karsimista po. alueelta ja muuallakin teiden ja kaapelilinjausten rakentamista niin, että otetaan riittävällä tavalla huomioon luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja vesiensuojelun näkökohdat.

Yhteysviranomainen toteaa, että arvioitavista vaihtoehdoista VE2 on muun ohella luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta selvästi kokonaisuutena parempi kuin vaihtoehto VE1. Kun otetaan huomioon VE1 vaihtoehdon kielteiset vaikutukset Tuuliaapa Iso Heposuon Natura-alueelle, jo rakennettujen voimaloiden siirtämälle päämuuttoreitille ja em. ekologisesti merkittävälle luonnonarvojen kokonaisuudelle, on toteutettavaksi vaihtoehdoksi valittava VE1 vaihtoehtoa selvästi suppe-ampi ratkaisu.

Muuttolinnut. Keväällä havaittiin n. 32 000 yksilöä ja syksyllä n. 50 000 lintua. Muuttajien määrä jakautui havaintopisteillä varsin tasaisesti. Joidenkin lajien muutto oli vilkkaampaa hankealueen länsiosissa kuin itäosissa. Tämä selittyy Myllykankaan rakennettujen voimaloiden kiertämisellä. Yhteys-viranomainen nostaa vahvasti esiin Pohjanlahden päämuuttoreitille rakennettujen tuulivoimaloiden linnustoseurannoissa saadut tulokset (Suorsa 2018): laajojen tuulivoimala-alueiden väliin jätetyt voimaloista vapaat aukot mahdollistavat muuttolintujen turvallisen lennon tuulivoimala-alueiden välistä. Kun Iihin jo rakennetut päämuuttoreitin suuntaiset voimalaitokset ovat muuton esteenä jaka-neet muuttajat voimala-alueiden itä- ja länsipuolelle ja kun Yli-Olhavan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi perustellun päätelmänsä Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen YVA-arviointiselostuksesta tuulivoimahanke olisi huomattavasti leventämässä jo rakennettua voimala-aluetta päämuuttoreittiin nähden poikittaisesti, on ensiarvoisen tärkeää jättää voimala-alueiden väliin riittävän laaja alue rakentamatta niin, että runsaalla muuttajamäärällä on esteetön ja turvallinen mahdollisuus lentää voi-mala-alueiden välistä sekä kevät- että syysmuuton aikana.

Kun Yli-Olhavan tuulivoimahanke on muuttoreittiin nähden poikittaisesti eli itä-länsi suunnassa varsin laaja, on rannikon jo rakennettujen voimaloiden ja puheena olevan hankkeen väliin tarvetta jättää riittävän laaja alue rakentamattomaksi. Ratkaisu on samalla tarpeen varmistamaan, ettei Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura-alueelle kohdistu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia ja ratkaisu turvaa myös jo suojeltujen alueiden ja niihin liittyvien ekologisesti merkittävien kokonaisuuksien säilymistä. Yhteysviranomainen toteaa, että em. perusteilla vaihtoehdosta VE1 on jätettävä rakentamatta Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura-alueen pohjoispuolelta kuuden voimalaitoksen erillinen alue (voimalat 1-6) sekä kahdeksan tuulivoimalai-tosta keskimmäisen alueen lounaisosasta (voimalat 9-16).

Pesimälinnusto. Natura-alueiden lisäksi hankealueella ja sen vaikutusalueella on verraten laajoja luonnontilansa säilyttäneitä suo- ja kosteikkoalueita, joiden pesimälinnusto on runsas ja monipuoli-nen. Yhteysviranomainen toteaa, että kun otetaan huomioon vaihtoehdon VE1 laajuus ja kohden-tuminen sekä sen ennalta arvioitavat vaikutukset Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueelle, jo rakennettujen voimaloiden siirtämälle päämuuttoreitille ja keskimmäisen osa-alueen lounaisosassa ekologisesti hyvin säilyneelle ja osin jo suojellulle kosteikkoluonnon kokonaisuudelle, on myös pesi-mälinnuston perusteella katsottava, että voimaloita on vaihtoehdossa VE1 karsittava em. keskimmäisen osa-alueen lounaisosasta. Karsittavat voimalaitokset on tuotu esiin edellä kohdassa muuttolinnut.

Natura-alueet ja muut suojelualueet. VE2 mukainen ratkaisu on hyväksymiskelpoinen. ELY-keskus katsoo, että VE2 mukaisesti toteutettuna hanke ei merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonar-voja ja eheyttä. Vaihtoehto VE1 ei sen sijaan ole toteuttamiskelpoinen, vaan VE 1:n mukaisesti ra-kennettuna hankkeen voidaan katsoa heikentävän Natura-alueen eheyttä ja heikentävän uhanalais-lajiston elinmahdollisuuksia tavalla, joka ei ole hyväksyttävissä. Mikäli hanke toteutetaan VE2 -vaihtoehtoa laajempana, on voimaloita karsittava VE1:n mukaisesta ratkaisusta: kuuden voimalan erillinen alue välittömästi Natura-alueen pohjoispuolella tulee poistaa, samoin voimaloita on vähen-nettävä Natura-alueen vastakkaiselta (etelä-) puolelta.

Yhteisvaikutukset. Tulosten mukaan melun yhteisvaikutukset eivät ylittäisi ohjearvoja ja välkkeellä ei olisi yhteisvaikutuksia. Maisemallisia yhteisvaikutuksia kohdistuisi mm. Hyryn kylälle. Yhteisvai-kutus porotaloudelle arvioidaan VE1:ssä kohtalaiseksi ja VE2:ssa vähäiseksi. Yhteisvaikutusten arviointia olisi ollut hyvä syventää vaikutuksilla ihmisten elinoloihin: onko hankkeella muiden tuuli-voimahankkeiden kanssa yhteisvaikutuksia elinympäristön laatutekijöihin ja asuinviihtyvyyteen? Asukaskyselyyn saadut vastaukset tarjoaisivat tähän yhden lähestymistavan, saadut palautteet toi-sen.

Viestintäyhteydet. Sähköisen viestinnän palvelut ovat riippuvaisia radiojärjestelmistä, minkä vuoksi on tärkeää varmistaa, että TV- ja matkaviestinpalvelut sekä tutkat ja radiolinkit toimivat myös jatkossa riittävän häiriöttömästi. Pienilläkin muutoksilla tuulivoimaloiden sijoittelussa voi olla ratkaiseva merkitys alueen radiojärjestelmien toimintaan. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset TV- ja radiolähetyksiin sekä muihin tietoliikenneyhteyksiin. Yhteysviranomainen nostaa esiin Traficomin suosituksen siitä, että tuulivoimahankkeesta vastaavat ovat yhteydessä radiojärjestelmien käyttäjiin lähialueilla. Riittävänä koordinointietäisyytenä on pidetty noin 30 kilometriä.

 

Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen perustiedot:

Vaihtoehto 0 (VE0). Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto toimii vertailuvaihtoehtona.

Vaihtoehto 1 (VE1). Yli-Olhavan alueelle rakennetaan 68 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoi-maloiden yksikköteho on 5-10 MW ja tornin korkeus 200 metriä ja lavan pituus 100 metriä. Voima-loiden kokonaiskorkeus on 300 metriä.

Vaihtoehto 2 (VE2). Yli-Olhavan alueelle rakennetaan 48 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoi-maloiden yksikköteho on 5-10 MW ja tornin korkeus 200 metriä ja lavan pituus 100 metriä. Voima-loiden kokonaiskorkeus on 300 metriä.
Alustavan tiesuunnitelman mukaan hankevaihtoehdossa VE1 olemassa olevia tieyhteyksiä on 39 kilometriä ja tarve uusille tieyhteyksille on noin 33 kilometriä. Hankevaihtoehdossa VE2 olemassa olevia tieyhteyksiä on noin 32 kilometriä ja tarve uusille tieyhteyksille on noin 21 kilometriä. Raken-nettavat huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Li-säksi työkoneiden ja teiden reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi kasvillisuutta ja puustoa on tarve raivata tienlinjausten kohdalta kokonaisuudessaan noin 10-15 metrin leveydeltä.

Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa yhteensä 0,5-1 hehtaarin alueelta. Voimalan pystytyspaikan ympäristöstä on puusto raivattava kokonaan ja pinta tasoitettava noin 50 x 50 metrin alueelta nostokaluston ja kuljetusrekkojen siirtelyn mahdollis-tamiseksi.

Tuulivoimapuiston liittämiseksi kantaverkkoon tutkitaan kolmea eri vaihtoehtoa:

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE B): Sähkönsiirto toteutetaan omalla uudella 110 kV ilmajohdolla Fingrid Oyj:n suunnitteleman uuden Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon rinnalle. Sähkönsiirto suuntautuu nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kV reittiä pohjoiseen Simojoelle, jonne rakennetaan uusi 400/110 kV sähköasema.

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE E): Sähkönsiirto toteutetaan liittymällä suoraan Fingrid Oyj:n suun-nittelemaan uuteen Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohtoon Fingrid Oyj:n suunnittelemal-la uudella Hervan sähköasemalla, jonka sijoituspaikkaselvitys on parhaillaan käynnissä.

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE F): Sähkönsiirto toteutetaan liittymällä suoraan Fingrid Oyj:n suunnit-telemaan uuteen Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohtoon uudella Fingrid Oyj:n kytkin-asemalla, jonka sijoituspaikaksi tarkastellaan Tuomelan aluetta.

 

Lisätietoja:

Yhteysviranomaisena hankkeessa Tuukka Pahtamaa, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 038 394, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Iin kunta: Janne Jokelainen, p. 040 1851790, janne.jokelainen@ii.fi ja Heini Ervasti, p. 050 4083 811, heini.ervasti@ii.fi

Hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Megatuuli Oy, Lauri Lammi-vaara, p. 044 033 0498, lauri.lammivaara@megatuuli.fi

Kaava- ja YVA-konsulttina toimii Ramboll Finland Oy, Juha-Matti Märijärvi, p. 040 825 6260 ja Ville Yli-Teevahainen, p. 040 590 4286, etunimi.sukunimi@ramboll.fi


Päivitetty