Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Laukaan Horinvuoreen merkittävä luonnonsuojelualue (Keski-Suomen ELY-keskus)

Laukaan Horinvuori tunnetaan erinomaisena marjastusmaastona ja muutenkin mieleen painuvana retkeilykohteena. Yli kilometrin pituisella itäjyrkänteellä seikkailleet ovat joutuneet etsimään välillä kauankin hämyisissä metsissä turvallista alastuloreittiä. Keski-Suomen ELY-keskus ja Tornator Oyj ovat nyt sopineet lähes 43 hehtaarin laajuisen metsäisen luonnonsuojelualueen perustamisesta alueelle. Kohde sijaitsee Laukaan kunnan eteläkärjessä Palvajärven eteläpuolella. Alue suojellaan osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa METSOa.

Kohteen suojelullisesti arvokkain osa on vuoren jyrkkä itärinne, jossa on runsaasti varjojyrkänteitä. Jyrkänteet ovat laajalti valuvetisiä ja osittain ylikaltevia. Reheväpohjainen kuusivaltainen sekametsä sekä jyrkänteiden päällä että juurella on koskematonta ja ylitiheää. Lahopuuta, koivua ja haapaa on runsaasti. Myös lehmuksia on muutama. Osassa jyrkänteenalusmetsistä on lehtoa, jossa kasvaa huomattavasti mm. kevätlinnunhernettä ja mustakonnanmarjaa.

– Jyrkänteiden kielekkeillä esiintyy myös pahtarikko, jota ei muualla maakunnassa juuri tavata, kertoo suunnittelubiologi Tomi Hakkari Keski-Suomen ELY-keskuksesta. – Laji kasvaa tyypillisesti pohjoisilla vuoristoalueilla kuten Islannissa, Norjassa ja Himalajalla.

Suopainanteita ja rakentamatonta rantaa  

Kohteen pohjoisosa on huomattavasti karumpi ja käsittää pääosin jäkäläisiä silokallioita, vanhoja kitukasvuisia petäjiä ja nuorempaa hitaasti kasvavaa aukkoista männikköä. Lähellä mäen lakea on myös paistejyrkänne, jossa on runsaasti kilpikaarnapetäjiä ja joitakin vanhoja keloja. Kalliopintojen välissä on soistumia ja pienialaisia painanteita, joissa kasvaa paikoin tiheitä haavikoita. Vuoren laella olevassa notkelmassa rajaukseen sisältyy kolme pienialaista vesitaloudeltaan luonnontilaista rämelaikkua. Eteläosassa on myös rehevämpää korpea, jossa kasvaa yksittäisiä runkotervaleppiä. Kohteeseen sisältyy lähes kilometri Palvajärven rakentamatonta rantaa. Mukaan otettiin myös Palvajärveen laskevan puron varsi, jossa kasvaa runsaasti EU:n luontodirektiivin suojaamaa hajuheinää.

– Alue on merkittävä lisä Keski-Suomen luonnonsuojelualueiden verkostoon erityisesti laajuutensa ja kallioisen metsäluonnon monimuotoisuuden vuoksi. Kohteella on myös poikkeuksellisia lajistoarvoja, kertoo Hakkari.

Maanomistaja saa puustosta käyvän korvauksen. Suojelupäätöksessä keskitytään luontotyyppien luonnontilaa vaarantavien toimien rajoittamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että METSO-ohjelmalle tyypilliseen tapaan esimerkiksi metsästysoikeus säilyy maanomistajalla. Niin ikään jokamiehenoikeuksiin kuuluvat toiminnot kuten alueella liikkuminen, marjastus ja sienestys ovat sallittuja.

METSO-ohjelma kiinnostaa maanomistajia yhä enemmän. Vuonna 2013 Keski-Suomessa toteutettiin ennätyksellisesti yli 900 hehtaaria uusia kohteita. Laukaassa toteutui neljä kohdetta yhteispinta-alaltaan 31 ha, merkittävimpänä Tarvaalan Kiviniemen hankinta valtiolle suojelutarkoitukseen. Myös vuosi 2014 on alkanut ohjelman toteutuksessa vilkkaasti.

Lisätiedot:
Keski-Suomen ELY-keskus: suunnittelubiologi Tomi Hakkari, p. 0295 024 731
Tornator Oyj: maankäyttöesimies Heikki Leppänen, p. 050 4069 352

 

Kuva: Tomi Hakkari


Päivitetty