Tiedotteet 2016

Keski-Suomen leväkesä (Keski-Suomi)

Keski-Suomen alueella seurattiin 16 järven levätilannetta viikoittain kuluneen kesän aikana. Kohteet sijaitsevat ympäri maakuntaa. Havainnointia tehtiin tänä vuonna kesäkuulta syyskuun viimeiselle viikolle asti. Leväseuranta toteutettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja vapaaehtoisten havainnoitsijoiden yhteistyönä. Kesän levähavainnot löytyvät Järviwiki -palvelusta.

Kesän aikana levää havaittiin yhdeksällä havaintopaikalla. Suurin osa havainnoista tehtiin kesäkuun lopulla ja heinäkuussa eli melko tavanomaiseen aikaan, mutta muutamasta kohteesta levähavaintoja on tehty myös syyskuun puolivälissä. Sinilevähavaintoja tehtiin eniten Koliman,  Päijänteen Jämsän havaintopaikoilla ja Hankasalmen Kuuhankavedellä sekä Keurusselän Ukonselän havaintopaikalla, missä syyskuun havainnoissa todettiin jopa runsasta kukintaa. Pääsääntöisesti kohteilta on todettu leväkukintoja myös edellisinä vuosina.

Kansalaisten levähavainnointi täydentää levähavaintoja

Keski-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan myös yleisön tuomia näytteitä ja ilmoituksia levähavainnoista. Menneenä kesänä kansalaisten ensimmäiset ilmoitukset sinileväkukinnoista tehtiin Keski-Suomen ELY-keskukselle heinäkuun puolivälin maissa. Vuonna 2015 puolestaan viimeisimpiä ilmoituksia sinileväkukinnoista tuli ELY-keskukselle lokakuun loppupuolella. Myös kuluvana vuonna lokakuun puolella on tullut ilmoituksia muutamasta kohteesta runsaasta leväkukinnasta. 2000-luvulla keskimäärin eniten yleisönäytteitä on tullut kesä-heinäkuun vaihteessa.

Kukintaa muodostaneet sinilevälajit ovat olleet hyvin tyypillisiä ja vuosittain esiintyviä, ja ne kuuluvat pääosin sukuihin Aphanizomenon, Anabaena, Microcystis ja Woronichinia. Havaintoja on tullut erityyppisistä vesistä, niin vähäravinteisimmista kuin rehevimmistäkin järvistä. Runsaana esiintyessään sinilevän voi havaita esimerkiksi ryynimäisenä tai tikkumaisena hippuna vedessä.

Sinilevien esiintyminen järvillä vaihtelee pitkälti sääolojen mukaan

Sinileviä esiintyy kaikenlaisissa vesissä, mutta kukinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Tyypillisesti sinileviä pidetään rehevien järvien ongelmana, mutta myös karuissa vesissä voi esiintyä sinilevien muodostamaa kukintaa edellyttäen, että ravinteiden määrä järvessä on riittävä. Lämmin ja tyyni sää edesauttavat sinilevien kukinnan muodostumista.

Keskimäärin vuosina 1998–2015 Keski-Suomessa runsaimmat kukinnat valtakunnallisilla havaintopaikoilla ovat olleet kesä-heinäkuun vaihteessa. Kansalaisten ilmoituksia on puolestaan tullut keskimäärin eniten heinäkuun aikana.

Vesien tilaa seurataan ympäri vuoden

Kansalaisten levähavaintoja otetaan vastaan edelleen. Keski-Suomen ELY-keskus seuraa vesien tilaa noin 100 havaintopaikalla vuosittain. Vesinäytteiden lisäksi haetaan vuosittain mm. pohjaeläin- ja kasviplanktonnäytteitä. Vesinäytteitä haetaan myös talvella jokipaikoilta ja järviltä jäätilanteen salliessa. Sen lisäksi eri toimijat seuraavat vesien tilaa mm. ympäristölupaan liittyvien velvoitteiden kautta.
Tiedot kootaan ympäristötietojärjestelmä Herttaan ja osa tiedoista on vapaan käyttöoikeuden piirissä Oiva-palvelussa

Lisätietoja

Limnologi Arja Koistinen, puh. 0295 02 4760, arja.koistinen(at)ely-keskus.fi

Limnologi Katja Leskisenoja, puh. 0295 024 965, katja.leskisenoja(at)ely-keskus.fi

Valtakunnallinen leväyhteeenveto 1.9.2016