Tiedotteet 2019

Happiongelmat uhkaavat matalia pohjalaisjärviä (Pohjalaismaakunnat)

Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Esimerkiksi Ähtärinjärven pinta on nyt maaliskuun alussa 10 cm ja Kuortaneenjärven 20 cm ajankohdan keskiarvoa matalammalla. Säännöstellyissä järvissä tilannetta on pystytty jonkun verran parantamaan ja esimerkiksi Kyrönjoen ja Perhonjoen tekojärvien pinnat ovat juoksutusten pienentämisen ansiosta keskimääräisellä tasolla. Normaalia alempi vesipinta ja järvien suhteellisen aikainen jäätyminen lisää happiongelmien riskiä etenkin matalissa järvissä.

Matalissa järvissä suhteellisen vähäinenkin pinnanlasku merkitsee suurta vesitilavuuden pienentymistä. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, koska jääkansi eristää järven ilmakehästä, eikä happea tuottavaa yhteyttämistä juuri tapahdu. Hapen kuluminen sen sijaan jatkuu. Rehevöityminen pahentaa tilannetta, sillä se lisää huomattavasti vesistöjen pohjalla kertyvän happea kuluttavan orgaanisen aineen määrää.

Hapen loppumisen näkyvimpiä merkkejä ovat kalakuolemat. Kalakuolemia on tänä talvena toistaiseksi havaittu ainakin Jalasjärven Hirvijärvellä, josta on löydetty kuolleita lahnoja ja kuhia. Alajärven Paalijärvellä puolestaan on havaittu hapen loppumisesta kertovaa pahaa hajua. Kaloista eniten happea vaativat lohikalat, kuten siika, taimen ja muikku. Kestävimpiä taas ovat särjensukuiset kalat.

Järvien lisäksi happiongelmia voi ilmetä matalissa suljetuissa merenlahdissa ja fladoissa. Hapanvajausta voi esiintyä myös hitaasti virtaavissa jätevesien kuormittamissa ojissa ja joissa. Virtaavien vesien lajit ovat erityisen herkkiä hapen vähenemiselle, sillä ne ovat sopeutuneet runsashappisiin olosuhteisiin.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vesistöjen happitilannetta. Helmikuun lämpimät säät ovat sulattaneet lumia ja sulamisvedet ovat tuoneet vesistöihin runsashappisempaa vettä. Samoin mahdolliset sulapaikat parantavat tilannetta kalojen kannalta. Jos ilmat kylmenevät ja jääpeitteinen aika jatkuu pitkään, niin happiongelmien ja kalakuolemien riski kasvaa merkittävästi.

Lisätietoja

  • Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948

Päivitetty