Kuinka monta sääskeä mahtuu Suomen suveen?

Valtakunnallisena vieraslajikoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa työskentelevä Reima Leinonen on niittänyt mainetta myös hyttystietäjänä. Verenimijöiden lähtiessä sankoin joukoin lentoon, kilahtaa usein juuri Leinosen puhelin.

Hyttyskesän kääntyessä ehtoon puolelle, ELY-keskuksen verkkotoimitus kysyi hyttysgurulta paitsi hyttysistä myös mielipiteitä niiden uusista torjuntamenetelmistä.

Kuvassa pienikokoinen, yleensä yöaikaan liikkuva lintuhyttynen, joka lentää äänettömästi ja pistää huomaamatta.

43 hyttyslajia

Nykytiedon valossa maassamme inisee 43 hyttyslajia. Reima Leinonen, mitkä niistä ovat verenhimoisimpia?

– Eniten meitä kiusaavat korpi-, metsä-, taiga- ja lehtohyttynen.

Piileksiikö maassamme vielä tieteelle tuntemattomia lajeja?

– Täysin mahdollista. Lorna Culverwell ja Jukka Salmela ovat muistaakseni löytäneet muutamia Suomessa uusia lajeja viime vuosina.

Kotimaiset hyttysten kunniaksi on suotava, että toisin kuin trooppiset ja subtrooppiset sukulaisensa, ne eivät juuri levitä ihmiselle vaarallisia tauteja. Ilmasto kuitenkin muuttuu. Onko pelkoa siitä, että tiikerihyttynen tai muu vaarallinen verenimijä onnistuisi ujuttautumaan Suomeen?

– Periaatteessa kyllä, mutta tämä ottanee vielä aikaa. Talvi on vielä tarpeeksi kylmä.

 21 tuhatta miljardia

Kaamoksen keskellä saattaa mielessä kajastaa utuinen haavekuva juhannusillasta tyynen veden äärellä. Joskus kuvajaisista unohtuvat hyttyset, vaikka lennon huippu ajoittuukin juuri keskikesän tuntumaan.

Minkälaisia määriä hyttysiä liikkuu maassamme?

– Arvioimme karkeasti, että pelkästään Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suoalueilta tulevan vuodessa noin 21 tuhatta miljardia hyttystä, joista juhannuksena lentää 7 tuhatta miljardia. Eli paljon. Hömötiaispesue syö kuitenkin hyönteisbiomassaa noin 10 kiloa vuodessa. Tinttejä on miljoonia, joten massaa on hyvä ollakin.

Hyttyset ovat siis tärkeä ravintovara, joiden perässä monet muuttolinnut Suomeen tulevat. Milloin on ollut kaikkien aikojen hyttysvuosi?

– Tämä vaihtelee todella paljon. Minkäänlaista laskentaa tai seurantaa ei suoriteta tällä hetkellä, joten tähän on mahdotonta vastata.

Kuinka järjestäisit hyttysten seurannan, jos saisit tarvittavat resurssit?

– Perustaisin seurantaverkon, jossa laskettaisiin useita satoja seisovan veden lammikoita tai painanteita keväisin, vuosikymmenien ajan. Myös nestekaasulaitteiden saaliista voisi laskea yksilömääriä. Pitkät aikasarjat kertoisivat paljon.

Mihin aikaan vuodesta hyttysiä on eniten?

– Lennon huippu ajoittuu kahta puolta juhannusta riippuen siitä missä päin Suomea on. Tuolloin on lennossa noin kolmannes koko kesän hyttysmäärästä.

Propaani, pralletriini ja permetriini

Hyttysten torjuntaan on viime vuosina ilmaantunut järeää arsenaalia. Yksittäinen nestekaasuansa muumioi kymmeniätuhansia hyttysiä kesän aikana. 

Jos nestekaasukäyttöinen joukkotuhoase hurisee kohta joka niemennotkossa, loppuuko hyönteissyöjiltä ravinto?

– Vähenee varmaan, mutta tuskinpa loppuu. En kuitenkaan kannata näitä masiinoita.

Tietyt kannettavat karkottimet sisältävät pralletriinia, jota höyrystetään ilmaan. Aineen turvallisuus on herättänyt keskustelua. Kuinka vaarallisena pidät näitä tuotteita muulle luonnolle, esimerkiksi pölyttäjille?

– Näistä on vasta vähän tutkimustietoa, tutkimusta olisi lisättävä selvästi.

Myös hyttysiä karkottavat retkeilyvaatteet ja asusteet ovat tehneet tuloaan. Niiden kudos on kyllästetty hyönteisille haitallisella permetriinillä. Käyttäisitkö tällaista vaatetta?

– En, peittävä vaatetus riittää ilman kemikaaleja.

Ekologisin tapa hyttysten torjuntaan lienee siis asianmukainen vaatetus. Reima Leinonen, onko sinulla pukeutumisvinkkejä?

– Tarpeeksi vahva kangas, hyttyshatut ja vaaleat kuosit. Mitä rauhallisemmin voit olla, sitä vähemmän ne sinua kiusaavat. Tuulisilla, avoimilla ja paahteisilla paikoilla hyttyset viihtyvät huonosti.

 

Hyttyset ovat merkittävä ravintovara maamme linnuille ja lepakoille. Myös monet muuttolinnut saapuvat niiden perässä. Kuvassa ateriaa jakavat sinitiaiset.