Uutiset

Alueellista tietoa

Uutiset 2020

Liikenteen käyttövoima elää murrosaikaa (Kaakkois-Suomi)


Vuosittainen Kymenlaakson liikennejärjestelmäpäivä järjestettiin webinaarina  24.11.2021. Tilaisuudessa jaettiin ajankohtaista tietoa valtakunnallisista ja alueellisista liikenteen kehityssuunnista sekä pohdittiin liikenteen ja sen käyttövoimien tulevaisuuden muutosta Kymenlaaksossa.
​​​​​​​
Tilaisuuden järjestivät Kymenlaakson jatkuvan liikennejärjestelmätyön osapuolet eli Kymenlaakson liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kotkan ja Kouvolan kaupungit yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa.  Webinaarissa pureuduttiin liikenteen käyttövoimaan, ja erityisesti käyttövoimakysymykseen yksityisautoilun, tavaraliikenteen ja julkisen liikenteen kannalta.

Tieliikenteen päästöt vähenevät odotettua nopeammin

Ensimmäisen puheenvuoron käytti liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hän esitteli fossiilittoman liikenteen tiekarttaa.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste päivitettiin kesällä 2021, ja uuden ennusteen mukaan kotimaan liikenteen CO2-päästöt vähenevät 40 % v. 2030 mennessä. Merkittävin syy entistä suuremmaksi arvioidulle päästövähenemälle on sähköautojen määrä ennusteessa. Vanhassa ennusteessa sähköautojen määräksi v. 2030 arvioitiin 350 000 kpl, nyt noin 600 000.

Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen. Tiekartan tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005, ja poistaa päästöt kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartta hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 6.5.2021. Fossiiliton tiekartta on jaettu kolmeen vaiheeseen: Vaihe 1: Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (autokannan uusiminen, liikennejärjestelmän tehostaminen), vaihe 2: Lisäkeinot liikenteen päästövähennystavoitteiden aikaansaamiseksi (etätyön edistäminen, liikenteen digitalisaatio ja palveluiden edistäminen, yhdistetyt kuljetukset, jakeluvelvoitteen nostaminen), ja vaihe 3: Mahdolliset lisätoimet eli kun EU-tason toimien ja sekä 1 ja 2 vaiheen vaikutusarviot ovat tiedossa syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimimien tarpeesta, jotta liikenteen päästöt puolitetaan 2030 mennessä.

"Vanhoja polttomoottoriautoja on liikenteessä ministeriönkin skenaarioissa vielä v. 2045, ja uusia polttomoottoriautoja raskaassa kalustossa myös. Eli kaikkea liikennettä ei saada sähköistetyksi ainakaan nykyisen ymmärryksen valossa pitkälläkään aikavälillä”, Saara Jääskeläinen totesi. 

Suomen autokanta uusiutuu hitaasti  

Liikenteen käyttövoimien murroksesta kertoi seuraavaksi Autoalan tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoitteena on 700 000 ladattavan henkilöauton kanta vuonna 2030, ja näistä autoista vähintään puolet tulisi olla täyssähköautoja. Kalenojan mukaan tavoitteiden mukainen sähköistyminen vähentäisi liikenteen päästöjä lähelle päästöjen vähennystavoitetta. Ongelmana on, että vain 4–5 prosenttia autokannasta uusiutuu Suomessa vuosittain.

 Suomen henkilöautokannassa oli syyskuun 2021 lopussa noin 18 000 täyssähköautoa ja noin 70 000 ladattavaa hybridiä. Ladattavien autojen osuus kannasta oli n. 3,1 prosenttia. Kalenojan mukaan sähköautojen kysyntä kasvaa lähivuosina tarjonnan kasvaessa ja latausverkoston laajentuessa, mutta kehitys on vielä hidasta. Suomi on 7–8 vuotta jäljessä Norjan ja noin 3 vuotta Ruotsin sähköistymiskehityksestä, summaa Kalenoja tämänhetkistä tilannetta.

Latauspisteitä tarvitaan valtateiden varsille  ​​​​​

Kymenlaakson sähkö Oy:n yleissuunnitteluinsinööri Olli Jokisalo kertoi latauspisteiden vaikutuksista sähköverkon rakentamiseen ja latauspisteiden sijoittamisen suunnitteluun Kymenlaaksossa.

Jokisalon mukaan erityisen tehokasta olisi sijoittaa latauspisteet valtateiden varsille. "Mökeille menevä liikenne sähköistyy nopeammin, kun mökkialueiden sähköverkko vahvistuu. Verkon kannalta tehokasta olisi, että autoilija voisi ladata akkuja jo matkan varrella. Latauskapasiteettikartassa on optimaaliset paikat tienvarsilatausasemille" hän toteaa.  ​​​​​

Liikennebiokaasumarkkinat nyt ja vuonna 2030 Suomessa​​​​​​

Suomen biokierto ja biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä avasi esityksessään liikennebiokaasun markkinoita nyt ja tulevaisuudessa.

Biokaasuajoneuvojen lukumäärä on kasvussa, mutta vielä puhutaan verrattain pienistä volyymeistä. Biokaasua riittää Virolainen-Hynnän mukaan kaikille ja jakeluverkostoa on laajennettu. Kilpailua eri käyttövoimien välillä käydään kuluttajien päätöksissä siitä, minkälaisen ajoneuvon hän ostaa. Tällä hetkellä Suomessa on 15 000 henkilökaasuautoa, ja raskasta kalustoa kaasulla kulkee 400–500 kappaletta. ”Biopolttoaineiden raaka-ainehaasteet liittyvät muiden biopolttoaineiden tuotantoon ja näin myös saatavuuteen”, totesi Virolainen-Hynnä. Kymenlaaksossa on hänen mukaansa paljon valjastamatonta biokaasun tuotantopotentiaalia, ja esim. Gasum suunnittelee olemassa olevan laitoksen laajennusta. ​​ ​​​​​​

CASE: Kotkan joukkoliikenne muuttuu sähköiseksi - kyseessä myös joukkoliikenteen brändin kohotus!  ​​​​​​​​​

Kotkan kaupungin vs. joukkoliikennepäällikkö Esa  Partanen kertoi kuinka Kotkan  paikallisbussiliikenne muuttuu kokonaan sähköiseksi, mikä on harvinaista Suomessa. ”Kyseessä on myös joukkoliikenteen brändin kohotus, kun kokonainen kaupunki siirtyy sähkön käyttöön joukkoliikenteessä”, Partanen korosti. Kilpailutuksen voittanut Pohjolan liikenne tilasi 25 sähköbussia Hollannista, ja ne korvaavat kokonaan nykyiset paikallisliikenteen bussit.

Tilaisuuden lopuksi Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen kokosi yhteen päivän antia alueen kilpailukyvyn ja liikenteen näkökulmasta. Hän suhtautuu positiivisesti liikenteen käyttövoimien tulevaisuudenkuviin mutta niin, että elinkeinoelämä on otettava huomioon. ”Onko autoiluun menevä rahamäärä pois jostain muusta”, hän kysyy. Kirjavainen peräänkuuluttaa myös jämäkämpää otetta Suomelta siihen, kun EU:n tukirahoja jaetaan.

Suomen erityisolosuhteet, sekä pitkät ja raskaat täysperävaunuyhdistelmät yhdistettynä teiden kuntoon vaikuttavat kaikki siihen, miten ihmiset ja elinkeinoelämä liikkuvat ja pärjäävät kovenevassa kilpailussa. ”Kymenlaaksoon kuuluu hyvää akkuteollisuusrintamalla mutta miten hiilineutraaliusvaatimukset toteutetaan talouden realiteetit huomioiden”, Kirjavainen kysyi tilaisuuden lopuksi.

Teksti: Minna Niukkanen
​​​​​​​Kuva: Ari Nakari