Maahanmuuttajien työllistymiseen luotiin malli (Pirkanmaa)
Pirkanmaalla maahanmuuttajien parissa työskentelevät tahot pistivät hynttyyt yhteen ja kehittivät uuden työssä kotoutumisen mallin. Sen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja tukea kotoutumista. Kolmivuotinen hanke päättyi elokuussa ja nyt hyviksi todetut toimintatavat ovat laajennettavissa koko Suomeen.
Hyvin onnistuttiin, arvioivat Kiito-hankkeen projektipäällikkö Ene Härkönen ja yrityskoordinaattori Aarne Hämäläinen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n yksikönjohtaja Jussi Lehtinen sanoo, että Kiidon ansiosta maahanmuuttajan rekrytointi rakentui realistiselle pohjalle. Los Pollos -ravintolan omistaja Toni Leskinen uskoo työharjoittelun ja suomen kielen opintojen helpottaneen rekrytointia.
Flilippiiniläinen, kahdeksan vuotta Kanadassa ravintola-alan töitä tehnyt ja kolme vuotta sitten Suomeen muuttanut Marian Salazar harjoitteli tarjoilijan töitä ja sai Kiidon tuella työpaikan Los Pollos -ravintolasta. – Suomi sujuu ja hänen englanninkielentaidostaan on ollut apua ruokalistojen kääntämisessäkin, sanoo ravintolan omistaja Toni Leskinen.
Elokuun lopussa päättyneen hankkeen kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti kotoutusajan piirissä olevat maahanmuuttajat. Kolmivuotisen projektin aikana tukea Pirkanmaalla sai 107 maahanmuuttajaa, heistä kotouttavaan valmennukseen tai työssä kotoutumisen koulutukseen osallistui 68, opiskelun aloitti 11 ja työllistyi 20. Kiitolaisia oli 38 maasta. Mukana oli 44 yritystä seitsemältä toimialalta.
Hankkeessa yrityksille tarjottiin tukitoimia, esimerkiksi suomen kielen yksilöopetusta yrityksessä tai oppilaitoksessa, ammatillisen kouluttajan opetusta, työpaikkaohjaajan tukea ja työyhteisön monikulttuurisuuskoulutusta. Yhtenä kannustimena oli palkkatukijakso, jonka aikana edellä mainitut tukimuodot olivat työnantajalle maksuttomia.
– Erityisen tärkeää oli tehdä perusteellinen osaamisen kartoitus ja löytää toisilleen sopiva yritys, kouluttaja ja opiskelija. Tämä on työnantajalle edullinen ja riskitön rekrytointikanava, Härkönen ja Hämäläinen sanovat ja lisäväät, että vaikka yrityksille oli jo nyt tarjolla porkkanoita, niitä tarvittaisiin enemmän, esimerkiksi kuntakohtainen rekrytointilisä ja tuettu palkkatukijakso olisivat tarpeen.
Kiidon projektipäällikkö Ene Härkönen ja yrityskoordinaattori Aarne Hämäläinen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta arvioivat, että Kiito oli työnantajalle edullinen ja riskitön rekrytointikanava.
Helposti liikkeelle
Jussi Lehtinen sanoo, että Kiidon ansiosta yritys pystyi kohtuullisin kustannuksin kokeilemaan, pystyisikö se kouluttamaan tekijän tarvitsemaansa työhön. Yritys antoi itse ammatillisen koulutuksen ja nimesi työntekijälle tutorin, Kiito koulutti suomen kieltä.
– Saimme kahden viikon osaamiskartoituksen aikana käytännössä selvitettyä osaamisen tason ja pääsimme helposti oikeasti liikkeelle.
Toni Leskinen tunsi kiitolaisensa Marian Salazarin ennestään, ja vaikka hänellä ei suoraan ollut rekrytointitarvetta, Kiito tuotti niin hyvän "sauman", että työharjoittelun jälkeen Marian sai työpaikan Los Polloksesta.
– Olen tyytyväinen. Asenne ja motivaatio olivat kohdillaan, aikaisempaa ravintola-alan kokemusta oli. Kielitaito oli isoin kynnys. Pidimme kiitolaisten ja kouluttajien kanssa yhteisiä palavereita siitä, minkälaista koulutusta missäkin vaiheessa tarvittiin. Kiidon kautta tuli tarvittava ravintola-alan opetus ja kieliopetus ja työharjoittelun jälkeen oli helpompi rekrytoida, kun oli tutustuttu paremmin toisiimme.
Marian Salazar on tyytyväinen hänkin.
– Sain koulutusta osaamiseni täydennykseksi, eikä tarvinnut istua koulunpenkillä aloittamassa nollasta. Tämä oli tehokas tapa.
Teksti ja kuvat: Hybridiviestintä Effet Oy
Kiito - Kiinni työhön ja osaamiseen
- Rahoittajina Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Tampereen kaupunki ja Mänttä-Vilppulan kaupunki
- Toteuttajina TAKK, Silta Valmennusyhdistys ja TAMK, hankekumppaneina Pirkanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto.
