Tiedotearkisto

Kirkasvetisellä Pyhäjärvellä ja siihen laskevalla humusväritteisellä Ätäsköllä mitataan näkösyvyyttä talkoilla viikon tai kuukauden välein kesäisin, paikoin myös talvisin. Mittaajia on nykyisin kymmenkunta ja mittauspaikkoja viisitoista. Lisäksi on viranomaisen toteuttamaa seurantaa: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tutkimusmestarit mittaavat näkösyvyyden ottaessaan vesinäytteitä seurantaohjelman havaintopaikoilla, joita on mm. Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä.

Kesän 2012 näkösyvyystulokset olivat Pyhäjärvessä ja Ätäskössä paikoin pienemmät kuin jaksolla 1997–2011 keskimäärin. Pienin muutos (10 cm) oli Ätäskön keskiosassa, suurin (40 cm) Pyhäjärven keskiosassa. Pyhäjärven eteläosassa Papinniemenselällä näkösyvyyden keskiarvo, 5,4 metriä oli edelliskesiä suurempi, kun taas Syrjäsalmen näkösyvyys 5,1 m oli edelliskesien tulosten luokkaa. Keskiosassa Pyhäjärveä näkösyvyys oli välillä 5,4–6,4 metriä. Ätäskön näkösyvyys vaihteli välillä 1,6–1,8 metriä.

Pyhäjärven Syrjäsalmessa näkösyvyyden ja veden laadun mittaustulokset osoittavat veden laadun vähitellen kohentuneen 1970-luvun alun lähtötilanteesta. Viime vuosina on kuitenkin havaittavissa sekä fosfori- että klorofylliarvoissa lievää noususuuntaa ja samanaikaisesti näkösyvyyden pienentymistä.

Linkki: Syrjäsalmen havaintopaikan tuloksia

Vesistöjen kokonaistilan arviointiin tarvitaan monipuolista seurantaa, tulosten analysointia ja raportointia. Tarpeen ovat hydrologinen seuranta, kalaston, kasviplanktonin, pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden seuranta sekä veden laadun ja näkösyvyyden seuranta. Näkösyvyyden ja veden laadun seuranta antaa osaltaan tietoa vesistön pitkäaikaiskehityksestä ja vesiensuojelutoimien tuloksellisuudesta.

Pyhäjärven vesi vaihtuu hitaasti, laskennallisesti kerran 7–8 vuodessa. Tällainen järvi muistaa kuormituksen kauan, ja sääolojen ja kuormituksen vaikutukset näkyvät herkästi. Vesiensuojelun tarpeellisuus korostuu. Sateisena kesänä ja sateisena vuonna 2012 huuhtoutuma maa-alueilta vesistöihin oli tavanomaista suurempaa.

Huuhtoumia suurentavat osaltaan erilaiset maanpinnan käsittelyt ja kasvipeitteisyyden vähäisyys. Myös veden pinnan noustessa korkealle rantavyöhykkeeltä huuhtoutuu maa-ainesta ja ravinteita vesistöön. Hajakuormituksen vesiensuojelukeinojen toteuttaminen kuten muun muassa suojavyöhykkeiden ja laskeutusaltaiden perustaminen ja hoito korostuvat tällöin pistemäisen jätevesikuormituksen vähentämisen ohella. Maa-alueilta tulevan huuhtoutuman kasvu näkyy veden tavallista tummempana värinä tai sameutena ja siten näkösyvyyden pienentymisenä.

Yhteisiä ponnistuksia tarvitaan vesienhoidossa, johon kuluu myös monipuolinen vesien tilan seuranta. 

Näkösyvyyden mittauksia jatketaan Pyhäjärvellä ja Ätäsköllä Karjalan Pyhäjärvi ry:n talkootyönä kuten myös ELY-keskuksessa osana vesistöjen tilan seurantaa.

• Pyhäjärven ja Ätäskön näkösyvyyden seurantatuloksia vuosilta 1997-2012 (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

Limnologi Riitta Niinioja, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 208

Puheenjohtaja Jouko Turkka, Karjalan Pyhäjärvi ry, puh. 0400 976 975