Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Pellon ja luonnontilaisen metsän valumavedet vertailussa
Uudenmaan ELY-keskuksen ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)
-hankkeessa on käynnistynyt selvitys, jossa verrataan kahden erilaisen valuma-alueen vesiä. Vertailussa ovat täysin luonnontilaisen metsäpuron ja maanviljelysalueen pelto-ojan vedet.  Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tekemät mittaukset osoittavat, että pelto-ojaan on valunut selvästi enemmän ravinteita.

"Selvityksiin ryhdyttiin, koska viljelijät usein kysyvät, mikä osuus peltojen ravinnehuuhtoumista on peräisin luonnosta ja syntyisi joka tapauksessa, ja mikä osuus ravinteista tulee pelloilta. Reaaliaikaisen vedenlaadun seurannan avulla on tarkoitus havainnollistaa mistä ja minkälaisten tilanteiden yhteydessä huuhtoumat tapahtuvat. Esimerkiksi huuhtovatko kylvöjen jälkeiset sadekuurot ravinteita vesistöön", kertoo tutkija Pasi Valkama vesiensuojeluyhdistyksestä.

Vertailussa olevat valuma-alueet ovat lähes samankokoisia ja niiden uomasto kiemurtelee savisen maaperän alueella.

Vedenlaadun seurantaa toteutetaan näillä näkymin ainakin ensi vuoden loppuun saakka keväisin ja syksyisin.  Anturit mittaavat tunnin välein veden nitraattityppipitoisuutta ja sameutta. Sameus kertoo veden mukanaan kuljettaman kiintoaineen ja siihen sitoutuneen fosforin määrästä.

Alustavien tulosten mukaan ensimmäisen mittauskuukauden aikana pelto-oja kuljetti mukanaan moninkertaisen määrän typpeä verrattuna metsäpuroon.  Lumen sulamisvesi imeytyi roudattomaan maahan ja huuhtoi mukaansa suuria määriä typpeä. Myös pelto-ojasta mitatut sameudet ovat olleet korkeampia kuin metsästä tulevassa vedessä.

Kuva. Pelto-ojan kokonaistyppipitoisuudet poikkesivat metsäpuron pitoisuuksista huomattavasti.

Automaattimittareiden lisäksi leville käyttökelpoisessa muodossa olevan liukoisen fosforin määrää mitataan erillisillä ns. passiivikeräimillä. Ravinnehuuhtoumien kannalta hankalien alueiden löytämiseksi tehdään maastohavainnointia ja mittauksia kannettavalla mittalaitteistolla. Hankkeessa osallistuvilla viljelijöillä on myös mahdollisuus mitata omien peltojensa salaojavesien typpipitoisuuksia testiliuskojen avulla.

"Ei ole realistista pyrkiä saamaan pelto-ojien vedenlaatua luonnontilaisen puron kaltaiseksi, mutta ilman luotettavaa tietoa luonnollisesta kuormasta on vaikea asettaa tavoitteita, joihin maatalouden vesiensuojelukeinoin tulee pyrkiä", Pasi Valkama arvioi.

Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat seurata reaaliaikaisesti verkossa metsäpuron ja pelto-ojan vedenlaatua. Linkki seurantaan on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/uus/raha.

Toimittajavierailu mittapadolle 10.5.2011

Toimittajilla on mahdollisuus tulla käymään Suomen oloissa harvinaisella luonnontilaisella metsäpurolla sijaitsevalla mittauspaikalla tiistaina 10.5.2011 klo 10.00. Paikalla voi tutustua mittauslaitteistoon ja sen toimintaan ja keskustella asiantuntijoiden kanssa.  

Tilaisuuteen toivotaan ennakkoilmoittautumista maanantaihin 9.5.2011 mennessä (kari.koppelmaki(at)ely-keskus.fi).

Mittapato sijaitsee Lepsämänjoentien varrella, ks. ajo-ohjeet (pdf)

Lisätietoja:

  • Veden laadun seuranta: Tutkija Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, p. 0400 814 275, etunimi.sukunimi(at)vesiensuojelu.fi
  • Toimittajavierailu: Hankevastaava Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus, p. 0400 363 225, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi 

Ylhäällä kuvassa: Pellolta huuhtoutuva kiintoaine samentaa ojavettä. Kuvaaja Pasi Valkama.


Alueellista tietoa