Ulos omasta bunkkerista ja yhteistyöhön muiden kanssa (Pirkanmaa)
Tampereella 3.11. pidetyssä Reteet eväät elintarvikevientiin - millä reseptillä ja miten? evästettiin elintarvikealan yrityksiä vientitoimiin. Tässä makupalat parhaimmista eväistä ja resepteistä.
Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Vestala totesi avauspuheenvuorossaan elintarvikkeiden viennin olevan yksi hallituksen kärkihankkeista.
− Julkinen hallinto on valjastettu auttamaan yrityksiä sekä taloudellisesti että asiantuntijapalveluin. Suomesta viedään aivan liikaa jalostamattomia puhtaita elintarvikkeita muiden maiden teollisuuden raaka-aineiksi. Suomeen tarvitaan lisää uusia elintarvikkeita jalostavia yrityksiä ja olemassa olevien yritysten olisi hyvä kasvattaa korkeasti jalostettujen tuotteiden tuotantoa. Kysyntää on erityisesti terveysvaikutteisille elintarvikkeille kuten kauralle, mustikoille, rukiille, kalalle jne. Ne ovat superfoodia ja ne tulee jatkojalosta ja brändätä sen mukaisesti. Niistä ollaan myös valmiita maksamaan, totesi Leena Vestala.
EI bulkkia vaan laatua − pienikin siivu markkinoista riittää
Suomalaisten elintarvikkeiden vienti kasvaa Venäjä-pakotteista huolimatta tai niistä johtuen. Uusia markkinoita on ollut pakko hakea ja sopeuttaa tuotantoa vastaamaan eri maiden kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.
− Lakritsa on Kiinassa ollut aina lääke, joten makeisena sitä on aivan turha sinne suomalaisten viedä, totesi Esa Wrang Finprosta.
− Suomalaisten yritysten ei myöskään pidä erehtyä ajattelemaan, että esimerkiksi koko Kiina pitäisi pystyä ruokkimaan. Meille riittää pienikin siivu ja mielellään niiltä markkinoilta, joilla hinta ei ole tärkein kriteeri, vaan laatu ja puhtaus. Ei ole tarpeen eikä järkevää tuottaa määrää, vaan laatua, ja tuote pitää brändätä pakkausta myöten laatua henkiväksi. Jos ja kun halutaan päästä korkeiden hintaluokkien myymälöihin, niin silloin pitää valita oikea jakeluketju, joka avaa ovet mm. luksustavarataloihin, opastaa Wrang.
Seminaaripuhujien yhteinen näkemys oli, että suomalaiset elintarvikealan yritykset pyrkivät liian usein kansainvälistymään yksin. Se ei onnistu.
− Liittoutumalla muiden kanssa päästään tehokkaammin ja taloudellisemmin osallistumaan esim. messuille ja erilaisiin ostotapahtumiin. Suomalainen markkina on niin pieni, että pelkäämme kilpailijan kanssa yhteen lyöttäytymistä ja keskinäistä kilpailua. Maailmalle mentäessä suomalaiset yritykset eivät kilpaile keskenään vaan heidän kohtaa kovaakin kovempi ulkomaisten kilpailijoiden joukko. Mutta ei pidä lannistua. Jo nyt on hyviä ja tuloksellisia esimerkkejä siitä, että kaikki voittavat, kun suomalaiset yritykset lähtevät yksissä tuumin kansainvälisille markkinoille. Hyvin ovat onnistuneet esim. kaura-, marja-, ja alkoholiklusterit, joissa yhteistyö on käynnistynyt ja tuloksia saavutettu. Yhteistyö ei yksinään riitä, tarvitaan kovaa työtä. Markkinoille on mentävä ihan fyysisesti. Kotisohvalta puhelimitse tai sähköpostilla ei vientiä saa aikaan. Asiakkaita on kohdattava olipa Suomessa joulu tai juhannus, kannusti Esa Wrang.
Koulutusta, valmennusta ja asiantuntija-apua löytyy
Oletpa sitten aloittava elintarvikeyrittäjä tai jo kokeneempi konkari, niin apua löytyy. Finpron vetämä Food from Finland -elintarvikkeiden vientiohjelma on tarkoitettu kaiken ikäisille ja kokoisille elintarvikeyrityksille, jotka mielivät vientimarkkinoille. Food from Finlandin mukana pääsee messuille, ostaja- ja kuluttajatapahtumiin sekä valmennuksiin. Tarjolla on myös rahoitusta mm. Euroopan maatalousrahastosta ja Tekesistä. Myös erilaisia brändäykseen erikoistuneita yrityksiä kannattaa hyödyntää, kohdemaassa oltaisiin liikkeellä oikealla maulla, suutuntumalla, pakkauksen ulkonäöllä sekä jakeluketjulla. Kannattaa uskaltaa, apua löytyy.
