Pressmeddelanden 2019

Vuodet eivät ole veljeksiä - Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet jäävät kymmeniä senttejä vuodentakaisesta (Pirkanmaa)

Tavanomaisesta lumitalvesta huolimatta tänä keväänä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet jäävät jopa kymmeniä senttejä alemmaksi kuin viime keväänä. Ero edelliseen vuoteen johtuu talvea edeltäneestä kuumasta kesästä ja lähes sateettomasta syksystä, minkä vuoksi suurissa luonnontilaisissa järvissä ja pohjavesissä vedenkorkeudet laskivat poikkeuksellisen alhaisiin lukemiin. Edellistä talvea edelsi taas hyvin märkä syksy.

Tänä talvena lumen vesiarvo, eli lumeen sitoutuneen veden määrä, oli Pirkanmaalla lähellä pitkän ajan keskimääräistä. Tästä huolimatta sulamisesta syntyvät valumat pintavesiin ovat jäämässä pieniksi. Maaperä oli lähtökohtaisesti kuiva viime syksyn jälkeen ja lumen sulaminen on näkynyt maaperän kosteuden ja pohjavesipintojen osittaisena palautumisena. Pohjavesien vedenpinnat ovat kuitenkin edelleen keskimääräistä alempana, mutta nousussa.

Viime kesänä ja syksynä oli hyvin kuivaa ja järvien sekä pohjavesien vedenkorkeudet laskivat ennätyksellisen alas. Sulamisvedet eivät riitä nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaisiin kevätaikaisiin korkeuksiin.

- Nyt ei tavanomaiset kevätsateet riitä vaan tarvitaan pidempi sadejakso ennen kasvukauden käynnistymistä kunnolla, jotta vedenkorkeudet järvissä nousisivat tavanomaisiin lukemiin, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Luonnontilaisissa järvissä vedenkorkeudet ovat nousseet jonkin verran, mutta viime vuoteen verrattuna ollaan jopa kymmeniä senttejä alemmissa korkeuksissa. Etenkin suurimmissa järvissä vedenkorkeuksien nousu jää selvästi viime vuodesta.

- Valkeakosken voimalaitoksella on voitu luvan puitteissa rajoittaa juoksutusta elokuusta alkaen, jotta vedenkorkeus ei laske liikaa. Vedenkorkeus on rajoituksesta huolimatta laskenut talvella samalle tasolle kuin vuosina 2002-2003, jolloin edellisen kerran oli pitkä, kuiva sääjakso, Isid jatkaa.

 

Säännöstelemättömät järvet

Suurin vedenkorkeus v. 2019, ennuste

Suurin vedenkorkeus v. 2018, havaittu

Erotus vuosien 2018 ja 2019 välillä

Kukkia,
Pälkäne

NN+86,35m

NN+86,89m

-54 cm

Längelmävesi, Kaivanto

NN+83,9m

NN+84,50m

-60 cm

Keurusselkä, Mänttä

N60+105,8m

N60+106,41m

-61 cm

Kitusjärvi,
Virrat

N60+116,45m

N60+116,86m

-41 cm

Tarjannevesi, Visuvesi

N60+96,2m

N60+96,82m

-62 cm

Toisvesi,
Virrat

N60+98,3m

N60+98,87m

-57 cm

Aurejärvi

N60+155,25m

N60+155,40m

-15 cm

 

Suurissa säännöstellyissä järvissä, Näsijärvessä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä ja Rautavedellä, vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden selvästi keskimääräistä korkeammalla. Kyrösjärven vedenkorkeus on lähellä keskimääräistä. Säännöstellyissä järvissä juoksutukset ovat olleet tänä talvena selvästi keskimääräistä pienempiä. Näsijärven ja Pyhäjärven vedenkorkeutta on säännöstelty aluehallintovirastolta saadun poikkeusluvan turvin eikä vedenkorkeuksia ei ole tarvinnut laskea niin paljon kuin luvat edellyttävät.

Lisätietoja:

- ymparisto.fi -palvelu: Vesistöjen vedenkorkeudet ja pohjavesien vedenkorkeudet Pirkanmaalla

- tietoa Valkeakosken voimalaitoksen luvasta ja Mallasveden vedenkorkeustilanteesta: www.ymparisto.fi/mallasvedenjuoksutus

Pirkanmaan ELY-keskus:

  • Pintavesi: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188 ja vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, p. 0295 036 359
  • Pohjavesi ja vesihuolto: johtava vesitalousasiantuntija Mikko Keränen, p. 0295 036 047
  • www.twitter.com/pirvesi (vesiasiat Pirkanmaalla)
  • www.twitter.com/pirkanmaanely (Pirkanmaan ELY-keskus)

Uppdaterad