Pressmeddelanden 2019

Vuoden 2019 Viisikanta-rakennussuojelupalkinto Muhoksen Leppiniemen vierasmajalle ja kunniakirjat Oulun Sammakkotalon ja TEKUn kunnostamisesta (Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kulttuuriympäristötoimikunnat ovat päättäneet myöntää Viisikanta-rakennussuojelupalkinnon yhdelle kohteelle ja Viisikanta-rakennussuojelukunniakirjat kahdelle kohteelle.

Viisikanta-palkinto myönnetään Muhoksella Pyhäkosken Leppiniemessä sijaitsevalle Leppiniemen vierasmajalle alkuperäisessä asussa säilytetyn rakennuksen ja pihapiirin esimerkillisestä restauroinnista. Leppiniemen vierasmajan omistaa Jari Keinänen.

Viisikanta-kunniakirjat myönnetään Cor Group Oy:lle Sammakkotalon eli Oulun entisen Keskuskansakoulun, myöhemmin keskustan terveysaseman, perinteitä kunnioittavasta kaupunkikuvan säilyttävästä kunnostamisesta sekä Asunto Oy Oulun TEKU:lle entisen Oulun teknillisen koulun kaupunkikuvan säilyttävästä kunnostamisesta ja käyttötarkoituksen muuttamisesta asuinkäyttöön.

Viisikanta-palkintoa on jaettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 lähtien. Viisikanta-palkitut kohteet edustavat eri vuosikymmenillä rakennettua rakennuskantaa sekä yksityisellä että yhteisöllisellä puolella. Palkittujen kohteiden toivotaan esimerkillään edistävän osaltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä. Vuoden 2019 Viisikanta-palkinnon teemana oli funktionalismin aikakauden rakennusperintö.

Viisikanta-palkinto jaetaan 3.5.2019 klo 13 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tiloissa osoitteessa Veteraanikatu 1, Oulu. Palkinnon jakaa alueidenkäyttöryhmän päällikkö Taina Törmikoski Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Kunniakirjat luovutettiin kohteiden omistajille maanantaina 29.4.2019.

Lisätietoa Viisikanta-rakennussuojelupalkinnosta:
Pohjois-Pohjanmaan museo, rakennustutkija Juhani Turpeinen, p. 044 703 7155
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama, p. 0295 038 558


Leppiniemen vierasmaja / Muhos

Oulujoki Osakeyhtiö rakennutti vuosina 1941-1961 valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille voimalaitos- ja asuntoalueet, jotka ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.

Voimalaitosympäristöihin sisältyvät voimalaitosrakennusten, patojen, voimansiirtolaitteiden ja konttorirakennusten lisäksi modernit ja luonnonläheiset asuinalueet. joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa. Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin.

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, Muhoksen Pyhäkosken voimala-alueella sijaitseva Leppiniemen vierasmaja on valmistunut vuonna 1948. Siellä kestittiin ja majoitettiin voimayhtiön vieraita puolen vuosisadan ajan. Leppiniemen vierasmajassa, kuten Ervin arkkitehtuurissa yleensä, rakennus muodostaa kokonaistaideteoksen osana luontoa luonnon liittyessä osaksi arkkitehtuuria. Oulujoen rannalla puistomaisessa maisemassa sijaitseva edustustilana ja vierasmajana toiminut, tyyliltään funkista edustava rakennus on säilyttänyt erittäin hyvin alkuperäiset piirteensä sekä sisä- että ulkopuolella.

Voimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki voimalaitosalueiden asuntoalueet yksityisille. Leppiniemen vierasmajan omistaa nykyisin Jari Keinänen. Vierasmajaa on kunnostettu yksityisten omistajien toimesta esimerkillisesti rakennusten merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja alkuperäisyyttä säilyttäen ja vaalien.

Leppiniemen vierasmaja on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi osana Pyhäkosken voimalaitoksen ja asuinalueen kokonaisuutta. Se on suojeltu Leppiniemen asemakaavassa kaavamääräyksellä sr-1.


Kohteen omistaja: Jari Keinänen
 

 

Sammakkotalo / Oulu

Oulun keskustassa katuosoitteessa Saaristonkatu 22 sijaitseva Sammakkotalo eli vanha keskuskansakoulu on valmistunut vuonna 1935. Arkkitehti Kaarlo Borgin suunnittelema rakennus edustaa tyyliltään varhaista funktionalismia. Keskuskansakoulu oli Oulun kaupungin ensimmäinen vuoden 1921 oppivelvollisuuslain voimaantulon jälkeen rakennettu koulu. Rakennusta on laajennettu tyylinmukaisesti vuonna 1953.

Rakennuksessa on toiminut pian sen valmistumisen jälkeen saksalaisten sotilassairaala. Koulukäytön päättymisen jälkeen rakennus muutettiin vuosina 1981-1982 keskustan terveysasemaksi. Rakennus tunnetaan yleisesti nimellä Sammakkotalo rakennuksen etupihalle vuonna 1983 sijoitetun Rupikonna-veistoksen vuoksi. Veistoksen on suunnitellut Raimo Metsänheimo.

Oulun entinen keskuskansakoulu, myöhemmin keskustan terveysasema, siirtyi Cor Group Oy:n omistukseen ja pääkonttoriksi vuonna 2016. Terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavan yrityksen toimesta rakennusta on kunnostettu esimerkillisesti sen kaupunkikuvallisia arvoja vaalien.

Oulun entinen keskuskansakoulu on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Ulkoisesti hyvin alkuperäisyytensä säilyttäneellä rakennuksella on rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista ja identiteettiarvoa. Oulun entinen keskuskansakoulu on suojeltu asemakaavassa kaavamerkinnällä sr-20.


Kohteen omistaja: Kiinteistö Oy Oulun Sammakkotalo; c/o Cor Group Oy / Ilari Kerola
 

Oulun teknillinen koulu / Oulu

Oulun keskustassa katuosoitteessa Albertinkuja 20 sijaitseva Oulun teknillinen koulu valmistui vuonna 1940. Rakennushallituksen suunnitteluosastolla suunniteltu rakennus edustaa tyylisuunnaltaan funkista. Tekun talo muodostuu kahdesta valkoiseksi rapatusta siivestä, joista toinen on viisi- ja toinen nelikerroksinen. Rakennuksen loiva aumakatto antaa vaikutelman tasakatosta. Kapeat ikkunat on sommiteltu julkisivuihin tasavälisinä sarjoina. Rakennuksen luoteiskulmauksessa sijaitsevaa pääsisäänkäyntiä reunustaa massiivinen luonnonkivikehys. Samaista luonnonkiveä on käytetty myös sokkelissa ja portaikossa. Sisäänkäyntiä on korostettu pyöreällä ikkunalla. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet.

Jatkosodan aikana rakennuksessa toimi saksalaisten ja suomalaisten sotilassairaala. Viimeisimpänä rakennuksessa toimi Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinto 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen vaihteessa tekua uhkasi jopa purkaminen. OSEKK myi talon PEAB Oy:lle vuonna 2012. PEAB suunnitteli rakennukseen 58 asuntoa sekä 3 liiketilaa, nelikerroksiselle osuudelle rakennettiin lisäkerros. Asuntorakentamisen mahdollistanut kaavamuutos tuli voimaan vuonna 2015. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos opetustiloista asuinkäyttöön on toteutettu rakennuksen kaupunkikuvallisia arvoja säilyttäen.

Oulun entinen teknillinen opisto on suojeltu asemakaavassa kaavamerkinnällä sr-20. Rakennus on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi, jolla on rakennustaiteellista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa.

Kohteen omistaja: Asunto Oy Oulun Teku
 

Suunnittelijatiedot:
Rakennuttaja ja pääurakoitsija: Peab Oy / vastaava työnjohtaja Timo Piippo
Pääsuunnittelu: Juha Paldanius
Rakennussuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy / Asko Leinonen, arkkitehti, Juha Paldanius
Rakennesuunnittelu: Putkonen Oy / Ilkka Silkamo, Pekka Juntunen
LVI-suunnittelu: Plan-Air Oy / Jari Laurila
Sähkösuunnittelu: Sähkö-Arktia Oy / Janne Yliriesto
Vihersuunnittelu: VSU-maisema-arkkitehdit Oy / Tommi Heinonen
 


Uppdaterad