Saimaannorpan esiintymisalueilla asuvat ja liikkuvat voivat vaikuttaa pesinnän ja karvanvaihdon onnistumiseen (Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi)
Saimaannorpan pesintä on nyt käynnissä ja jäiden sulettua alkaa aikuisten norppien karvanvaihto. Näiden tärkeiden toimien onnistumiseen voivat kaikki norppa-alueiden jäillä ja rannoilla liikkujat vaikuttaa.
Etelä-Savon ELY-keskus lähetti 23.1. saimaannorpan tärkeimmillä pesimäalueilla sijaitsevien rantarakennusten omistajille tietoa siitä, miten kannattaa liikkua ja toimia jotta norpan pesintä ja karvanvaihto onnistuisi hyvin. Suurin osa 3500 kirjeestä lähti Pihlajaveden, Jouten veden ja Haukiveden alueille. Viime talvena norppaystävälliseen toimintaan aktivoitiin tiheimmillä norppa-alueilla rantarakennuksia omistavia. Samat ohjeet koskevat kaikkia saimaannorpan pesintäalueilla, eli käytännössä koko Saimaan alueella liikkuvia.
Kiinteistönomistajille kohdennettu viestintä on osa EU-rahoitteista Saimaannorppa LIFE -hanketta ja vuonna 2017 päivitettyä Saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelmaa
Rantakinoksessa voi olla norpan pesä
Ranta-asutusta on keskeisillä saimaannorpan elinalueilla, ja esimerkiksi vapaa-ajanasunnoilla ollaan yhä enemmän myös talvella. Liikkuminen norppa-alueilla talvella lisää pesintään kohdistuvaa häiriötä. Jokaisen Saimaalla liikkuvan olisikin hyvä tiedostaa, että rantakinoksessa voi olla norpan pesä.
Kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa ja emo imettää poikasta 7-12 viikkoa. Onnistunut imetysaika on edellytys kuutin selviämiselle. Jäällä liikkuminen pesintäaikaan voi aiheuttaa poikkeavia ääniä, jonka seurauksena emo ja kuutti sukeltavat pakoon tai emo ei uskalla nousta imettämään kuuttia jäälle. Kun kuutti saa imeä emon rasvaista maitoa synnytyspesän rauhassa, paranevat sen mahdollisuudet selviytyä ensimmäisestä elinvuodestaan selvästi. Vastasyntyneellä kuutilla on huono lämmöneristys, koska rasvakerrosta ei vielä ole. Siten jokainen häiriön aiheuttama sukellus kylmään veteen kuluttaa energiaa. Toistuvat häiriöt aiheuttavat stressiä ja muutoksia imetysrytmiin. Seurauksena voi olla kuutin jääminen pienikokoiseksi, jolloin sen mahdollisuudet selvitä aikuisikään heikkenevät.
Tavoitteena onnistunut karvanvaihto
Toukokuussa emo vieroittaa kuutin ja alkukesällä aikuiset norpat nousevat kiville makaamaan. Huvikseen norpat eivät kivillä loikoile, vaan syynä on karvanvaihto. Turkin kuivuminen auringossa nopeuttaa karvan vaihtumista. Karvanvaihtoaikana norppa ei mielellään sukella veteen, koska silloin se joutuu kuivattamaan turkkinsa uudelleen ja karvan vaihto kestää kauemmin.
Makoillessaan norppa kaipaa rauhaa. Karvanvaihtoaikana kivellä makaavan norpan on todettu reagoivan lähestyvään veneeseen vajaan 250 metrin päästä. Norppa sukeltaa veteen makuukiveltä veneen ollessa keskimäärin 150 metrin päässä. Karvanvaihdon vaihe vaikuttaa paljon siihen, miten herkästi norppa sukeltaa.
Yksilölliset erot norppien välillä ovat suuria, eli jotkut norpista ovat arempia kuin toiset. Nuoret yksilöt ovat uteliaita ja voivat tulla ihmettelemään aivan veneen viereen. Kesällä norppaa on hankala havaita, koska se naamioituu kiehkuraisella turkkikuviollaan rantakivikkoon.
Linkit:
- Näin turvaat norpan pesinnän (esite, pdf)
- Kun vesillä liikkuessasi havaitset norpan (esite,pdf)
- Huomioi norppa veneillessäsi Saimaalla -video (youtube)
- Saimaannorpan häirinnän ehkäisy (ymparisto.fi)
- Saimaannorppa (metsa.fi)
- Saimaannorpan tärkeimpien pesimäalueiden kartat (metsa.fi)
- Ilmoita saimaannorppahavaintosi (metsa.fi)
- Ilmoita norppahavainnosta WWF:n norppagalleriaan (wwf.fi)
- Saimaannorppa LIFE -hanke (metsa.fi)
- Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma (ym.fi)
Lisätietoja:
Luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 239, arto.ustinov(at)ely-keskus.fi
Maankäyttöasiantuntija Sirpa Peltonen, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 219, sirpa.peltonen(at)ely-keskus.fi