Ruoppausmassojen maaläjitysvaihtoehtoja rajoitetusti Turun seudulla (Varsinais-Suomi)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla tehty selvitys Turun seudun vesialueilta ruopattavien sedimenttien maaläjitysratkaisuista on valmistunut.  

Rauman Järviluodon läjitysallas.  © Maria Timonen

Meriläjityksen ekologisia haittoja on pidetty tietyissä olosuhteissa sellaisina, että meriläjitykselle on haluttu etsiä muita vaihtoehtoja. Tässä selvityksessä arvioitiin myös eri vaihtoehtojen kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvia hyötyjä ja haittoja. Läjitysaltaiden rakennus- ja käyttökustannukset ovat kaikkiaan noin viisinkertaiset meriläjitykseen verrattuna. Maalle läjityksen positiivia vaikutuksia voivat olla mm. se että ympäristöhaitat ja riskit meriekosysteemille pienenevät ja läjityksen aiheuttama veden sameneminen vähenee. Lisäksi maaläjitys mahdollistaa ruoppausmassojen hyötykäytön. Maa- ja meriläjityksen hyötyjen ja haittojen objektiivinen vertailu on nykyisellään kuitenkin vaikeaa.

Erilaisille läjitysvaihtoehdoille tehtiin karsinta kustannushyötyanalyysillä ja jatkotarkastelu paikkatietoanalyysillä. Tarkasteltavia läjitystapoja olivat esimerkiksi meriläjitys geocontainereissa (vettä läpäisevä säkki, joka täytetään massalla ja sen jälkeen voidaan upottaa meren pohjaan tai käyttää vesistörakentamisessa), läjitys louhokseen, läjitys altaaseen kuivalla maalla, läjitys keinosaareen tai läjitys rakennettavaan pengeraltaaseen. Nykyistä meriläjitysmenetelmää tarkasteltiin referenssinä.

Pengeraltaat paras menetelmä, sijoituspaikan valinta haasteellinen

Analyysien perusteella käyttökelpoisimmaksi menetelmäksi valikoitui läjitys merialueelle rakennettaviin pengeraltaisiin. Selvityksessä nostettiin esiin neljä riittävän suuren pengeraltaan paikaksi parhaiten soveltuvaa aluetta: Raisionlahti (länsireuna), Neste (lounainen ranta-alue), Turun korjaustelakka Naantalissa (Kuivalahti) ja Vepsä (itäpuoleinen matalikko). Latokarin (Lauttaranta) alue Hirvensalossa on Turun kaupungin erillinen hanke, joten sitä ei tämän työn yhteydessä käsitelty.

Hyvin tärkeää on jo alkuvaiheessa suunnitella myös läjitysalueen jälkikäyttö, jotta pengeraltaiden rakentaminen ja täyttö ovat niin taloudellisesti, ekologisesti kuin maankäytöllisesti kestävällä pohjalla. Sopivan paikan valinta vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja maa- ja vesialueen omistajien suostumuksen. Tämän jälkeen tarvitaan yleissuunnitelma, mahdollisesti ympäristövaikutusten arviointi (YVA), lupaprosessi ja toteutussuunnitelma ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Hanke tulisi mahdollisimman pian kytkeä myös kaavoitukseen. Hyvin suunnitellun ja hallitun etenemisen tuloksena uusi maaläjitysalue saattaa olla käytettävissä kymmenen vuoden sisällä.  

Selvityshankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Turun kaupunki, Raision kaupunki, Naantalin kaupunki, Turun Satama Oy, Naantalin Satama Oy, Meyer Turku Oy, Neste Oyj ja Turun Korjaustelakka Oy. Arvioinnin ja loppuraportin laati Sitowise Oy.
 

Lisätietoja:

Vesistöasiantuntija Maria Timonen, puh. 0295 022 951
[email protected]

Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
Ympäristönsuojeluyksikkö