Pressmeddelanden 2019

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lausui Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen YVA-suunnitelmasta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Pohjois-Pohjanmaa)

Yhteysviranomaisen kiinnittää huomiota monissa lausunnoissa ja mielipiteissä tuotuun näkemykseen, että hanke on varsin laaja ja VE 1 on oleellisesti laajempi kuin maakuntakaavan mukaiset tv-alueet (tuulivoima-aluevaraus kaavassa) . Yhteysviranomainen toteaa perustelluksi laatia Pohjois-Pohjanmaan liiton edellyttämä analyyttinen tarkastelu maakuntakaavan ohjausvaikutuksen toteutumisesta.

Yhteysviranomainen katsoo, että suunnitelmassa on tunnistettu keskeisimmät selvitettävät ympäristövaikutukset. Suunnitelmassa on myös kuvattu, miten vaikutusten merkittävyyden määrittely tullaan tekemään monitavoitearvioinnin avulla.

Hankkeen molemmat toteutusvaihtoehdot ovat voimalamäärältään suuria. Vaihtoehto 2 on merkittäviltä osin maakuntakaavan tv-alueisiin tukeutuva vaihtoehto ja se on vaikutusten arvioinnille keskeinen lähtökohta, johon laajempia rakentamismahdollisuuksia tulee verrata. Vaihtoehdossa 1 on 20 voimalaitosta enemmän kuin maakuntakaavan tv-alueille tukeutuvassa ratkaisussa. Vaikutusten arvioinnin tulee antaa tarkentavaa tietoa, voidaanko ja missä määrin voimaloita rakentaa maakuntakaavan tv-alueiden ulkopuolelle. Keskimmäisen hankealueen lounaiskärki sijoittuu ympäristöllisesti herkälle aluekokonaisuudelle (suoluonto, suojelualueet, linnusto); tätä aluetta lukuun ottamatta tv-308 alueen lounaispuoli vaikuttaa mahdolliselta tarkemmin tutkittavalta lisäalueelta.

Kuuden tuulivoimalan erillinen osa-alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitettujen useiden tuulivoima-alueiden väliin ja hajauttaa tuulivoimarakentamisen kokonaisuutta Olhavan-Kuivaniemen alueella.

YVA-menettely on parhaimmillaan suunnittelun väline. Tuulivoimahankkeissa voimaloiden määrä ja sijoittelu sekä sähkönsiirron linjaus ovat muutettavissa ympäristövaikutusten edistymisen myötä. Näin on syytä menetellä, mikäli vaikutusten arviointi ja siitä saatu palaute antavat aihetta.

Sähkönsiirtoreiteistä on tuotu esille viisi vaihtoehtoista reittiä. Fingrid Oyj on todennut, ettei SVEA ole mahdollinen. Tämä aiheuttaa arvioinnille selvän haasteen löytää ympäristövaikutuksiltaan haitattomin ja toteuttamiskelpoisin reitti. Hankkeesta vastaavan tulee jatkaa selvityksiä liityntäratkaisusta yhteistyössä Fingridin ja alueverkkoyhtiöiden kanssa.

Maisemallisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitava voimaloiden suuri koko, hankealueen laajuus sekä lähiympäristössä olevat ja suunnitellut voimalat (yhteisvaikutusten arviointi). Vaikutusarvioinnissa tulisi erityisesti pystyä tarkastelemaan ja kuvaamaan maisemallisen muutoksen merkittävyyttä hankealueen lähiympäristön herkkiin kohteisiin sekä niihin alueisiin ja kohteisiin, joihin vaikutuksia kohdistuu kahdesta tai useammasta eri suunnasta.

Maisemavaikutusten arviointia varten tehtävien valokuvasovitteiden paikkavalinnoissa tulee huomioida sekä maiseman, kulttuuri- ja luonnonympäristön arvokohteet sekä kylät ja asutus, virkistysalueet ja tiemaiseman keskeiset kohteet. Havainnekuvissa on ilmoitettava käytetty polttoväli; normaaliobjektiivin on katsottu vastaavan parhaiten ihmissilmän havaitsemaa maisemakuvaa. Lentoestevalojen näkymisestä on tarpeen tehdä myös hämärään/pimeään ajoittuvia valokuvasovitteita.

Yhteysviranomainen kiinnittää huomiota Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) lausuntoon siitä, että sähköisen viestinnän palvelut ovat riippuvaisia radiojärjestelmistä, minkä vuoksi on tärkeää varmistaa, että TV- ja matkaviestinpalvelut sekä tutkat ja radiolinkit toimivat myös jatkossa riittävän häiriöttömästi. Yhteysviranomainen nostaa esiin Traficomin suosituksen siitä, että tuulivoimalahankkeesta vastaavat ovat yhteydessä kaikkiin tiedossa oleviin radiojärjestelmien käyttäjiin lähialueilla.

Yhteysviranomainen toteaa, että suurissa tuulivoimahankkeissa on tehty asukaskysely, joka kohdennetaan sopivaksi katsotulle (esim. 5 km) etäisyydelle tuulivoimaloista. Kysely on toimitettu vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että myös Yli-Olhavan hankkeessa tarjotaan lähialueen asukkaille mahdollisuutta vastata asukaskyselyyn.

Hankkeen melumallinnus ja myös mallinnustietojen raportointi tulee tehdä tuulivoimaloiden melun mallinnuksesta annetun ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisesti, mallinnustietojen raportoinnin tulee sisältää myös ohjeen sivujen 23-26 mukaiset raportointitaulukot. Melumallinnuksen tulee perustua ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaisesti tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Melumalliin tulee sisällyttää myös läheisten tuulivoimahankkeiden tuulivoimalat. Pienitaajuisen melun laskennassa tulee ottaa huomioon lähimpien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutus.

Tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista puhutaan yleisesti. Yhteysviranomainen toteaa, että terveysvaikutuksia on perusteltua arvioida asiantuntijatyönä. Terveysvaikutusten arvioinnissa on syytä hyödyntää olemassa olevaa tietoa tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista ja ottaa huomioon myös viimeaikainen ja tuleva tutkimustieto.

Mikäli hanke edellyttää maanteillä parantamistoimenpiteitä, on hankevastaavan syytä huomioida, että parantamistoimet ja mm. hankkeen valmistumisen jälkeiset tieverkon tilapäisrakenteiden ennallistamistoimet kustannuksineen kuuluvat tuulivoimatoimijan vastuulle.

Pienimittakaavaisesta kuvasta 14 käy ilmi että hankkeen pohjoisin osa-alue sijoittuu osin maakuntakaavan SL-alueille, samoin kuin keskimmäisen osa-alueen länsiosa. Valtion maalle on perustettu suojelualue (SSA110079), Tuuliaapa-Iso Heposuon soidensuojelualue, joka on Natura-rajausta laajempi varsinkin etelän suuntaan. Soidensuojelualueeseen rajautuu lisäksi soidensuojelun täydennysalueita (Metsähallituksen lakikohteet) eli Nybyn-Heposuon suokehityssarja, joka tultaneen liittämään soidensuojelualueeseen. Hankkeen vaikutusalueella olevin valtionmaiden osalta on käynnissä suojelualueiden säädösvalmisteluprosessi, jonka asetukset on tarkoitus antaa vielä kuluvana vuonna.

Hankealue sijoittuu länsiosastaan maakuntakaavassa esitetylle arvokkaan suokehityssarjan alueelle (ask-merkintä), mm. voimalat 7, 8, 9 ja 10 sijoittuvat karttatarkastelun perusteella ask-alueelle. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Alueelle tieyhteyksiä tai muuta käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia.

YVA-suunnitelmassa todetaan, että suunnittelualueelle sijoittuu vain kaksi uhanalaisrekisterin havaintoa. ELY-keskus muistuttaa, että suunnittelualuetta ei ole aiemmin kartoitettu kattavasti lajiston osalta, vaan mainitut havainnot ovat ainoastaan yksittäishavaintoja. Alueella voi esiintyä arvokasta lajistoa, mikä tulee ottaa huomioon inventointeja suunniteltaessa. Arviointiselostuksessa tulee selkeästi kartoilla esittää alueet, joilla kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointeja on tehty ja erikseen esille nousseet arvokkaat luontokohteet. Luontoselvityksissä on otettava huomioon, että käytetään viimeisintä lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitusta.

Yhteysviranomainen toteaa, että uusien voimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon, että nykyiset voimalat ovat jo estevaikutuksellaan siirtäneet Iin rannikon suuntaista lintujen päämuuttoreitin keskittymäaluetta, jakaneet sen osin kahteen osaan. On varmistuttava siitä, ettei uusilla voimaloilla aiheuteta lisäestettä päämuuttoreittiä muuttaville lajeille.

Yhteisviranomainen huomauttaa, että Natura-arvioinnissa keskeistä on ottaa huomioon puheena olevan hankkeen lisäksi yhteisvaikutukset muiden seudun tuulivoimahankkeiden kanssa.

Kun alueella on mustaliuskealueita sekä laajalti kohonnutta riskiä happamien sulfaattimaiden esiintymiselle, tulee ympäristövaikutuksia arvioitaessa käsitellä mahdollinen happaman kuormituksen synty ja liikkeelle lähteminen maan muokkaamisen yhteydessä (mm. teiden rakentaminen ja tuulivoimaloiden perustusten kaivaminen). Lisäksi tulee esittää toimintamalli Olhavanjokeen ja Kuivajokeen mahdollisesti kohdistuvan happaman kuormituksen ehkäisemiseksi.

Yhteysviranomainen toteaa monen palautteenantajan tavoin yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeäksi. Iin rannikolle on jo rakennettu verraten paljon tuulivoimaloita ja lisää ollaan suunnittelemassa. Yhteisvaikutusten arvioinnin tulee kattaa erityisesti maisema, asutus, ihmisten elinympäristö, melu ja linnusto. Yhteisvaikutusten tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös sähkönsiirron yhteisvaikutukset muiden hankkeiden sähkönsiirtoratkaisujen kanssa.

Arviointisuunnitelma on havainnollinen ja helppolukuinen. Suunnitelman kartat ovat pienuutensa ja mittakaavansa vuoksi osin vaikeaselkoisia. Arviointiselostuksen kartta-aineiston on tarpeen olla selkeä ja mittakaavan tarkoitukseen sopiva. Voimajohtoreiteistä tarvitaan YVA-suunnitelmaa tarkempia karttoja.

Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen perustiedot

Megatuuli Oy suunnittelee enimmillään noin 60 tuulivoimalan rakentamista Iin Yli-Olhavaan noin 20 km Iin keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue koostuu kolmesta osa-alueesta, joista kaksi sijoittuu Yli-Olhavan ja Hyryn kylien väliselle alueelle ja yksi Yli-Olhavan kylän ja Oulun Yli-Iin kuntarajan väliselle alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on yht. noin 110 km2.

Vaihtoehto 0: Yli-Olhavan alueelle suunniteltuja tuulivoimaloita ja niiden liityntää kantaverkkoon ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla jollain muilla sähköntuotantomenetelmillä.

Vaihtoehto 1 (VE1): Yli-Olhavan alueelle rakennetaan 60 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 5-10 MW ja tornin korkeus 200 metriä ja lavan pituus 100 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 300 metriä.

Vaihtoehto 2 (VE2): Yli-Olhavan alueelle rakennetaan 40 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 5-10 MW ja tornin korkeus 200 metriä ja lavan pituus 100 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 300 metriä.

Tuulivoimapuiston liittämiseksi kantaverkkoon tutkitaan viittä eri vaihtoehtoa:

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE A): Sähkönsiirto toteutetaan omalla uudella 110 kV ilmajohdolla, joka asennetaan Fingrid Oyj:n suunnitteleman uuden Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon samoihin johtopylväisiin. Sähkönsiirto suuntautuu nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kV reittiä pohjoiseen Simojoelle, jonne rakennetaan uusi 400/110 kV sähköasema. Nykyistä ja suunniteltua voimajohtoaluetta ei tarvitse leventää.

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE B): Sähkönsiirto toteutetaan omalla uudella 110 kV ilmajohdolla Fingrid Oyj:n suunnitteleman uuden Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon rinnalle. Sähkönsiirto suuntautuu nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kV reittiä pohjoiseen Simojoelle, jonne rakennetaan uusi 400/110 kV sähköasema. Nykyistä tai suunniteltua voimajohtoaluetta tarvitsee leventää noin 25 metriä.

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE C): Sähkönsiirto toteutetaan omalla uudella 110 kV ilmajohdolla, joka kulkee etelään Fingrid Oyj:n suunnitteleman uuden Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon rinnalla ja siitä erkanevalla uudella johtokäytävällä 13 kilometrin matkan Isokankaan 400/110 kV:n sähköasemalle. Nykyistä tai suunniteltua voimajohtoaluetta tarvitsee leventää noin 25 metriä, jonka lisäksi uuteen maastokäytävään suunniteltu 110 kV ilmajohto vaatii noin 50-56 metriä leveän johtoalueen.

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE D): Sähkönsiirto toteutetaan omalla uudella 110 kV ilmajohdolla, joka kulkee nykyisen Fingrid Oyj:n Keminmaa-Pikkarala 400 kV:n voimajohdon rinnalla etelään Isokankaan 400/110 kV:n sähköasemalle. Nykyistä voimajohtoaluetta tarvitsee leventää noin 25 metriä.

Sähkönsiirron vaihtoehto (SVE E): Sähkönsiirto toteutetaan liittymällä suoraan nykyiseen Fingrid Oyj:n 400 kV:n voimajohtoon omalla muuntoasemalla keskimmäisellä osa-alueella. Voimajohtoalueen leventämisen myötä johtoalueelta raivataan kasvillisuus ja puusto, lukuun ottamatta 10-15 metrin levyistä reunavyöhykettä, jolla puuston korkeus rajoitetaan 10-20 metriin. Mikäli voimajohto toteutetaan omalla uudella ilmajohdolla, maata joudutaan muokkaamaan pylväiden perustusten alueelta. Yhden pylvään aiheuttama kaivuala on noin 200 neliömetriä. Tuulivoimaloiden, tuulivoimapuiston sisäisten teiden ja maakaapelien sijainnit sekä sähkönsiirron ratkaisut tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä.

Lisätietoja

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tuukka Pahtamaa (puh. 0295 038 394), tuukka.pahtamaa(at)ely-keskus.fi

Hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Megatuuli Oy, Lauri Lammivaara, puh. 044 033 0498, lauri.lammivaara(at)megatuuli.fi

Kaava- ja YVA-konsulttina toimii Ramboll Finland Oy, Juha-Matti Märijärvi, puh. 040 825 6260 ja Ville Yli-Teevahainen, puh. 040 590 4286, etunimi.sukunimi(at)ramboll.fi


Uppdaterad