Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2019

Maaseuturahaston vuosikatsaus 2018: yhteistyötä, innovaatioita ja pienyrittäjyyttä (Pohjois-Karjala)

Pohjois-Karjalaan ohjautui 85 miljoonaa euroa maaseuturahaston julkista tukea viime vuonna. Tuki kohdistui maatilojen ja maaseutuyritysten toimintaan, yleiseen maaseudun kehittämiseen sekä investointeihin. Julkisen tuen lisäksi mukana on pohjoiskarjalaisten kuntien sekä hakijoiden omaa rahoitusta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi viime vuonna yritysrahoitusta 73 kohteeseen yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvin maakuntaan saadaan aikaan 19 uutta yritystä ja 133 uutta työpaikkaa. ELY-keskus myönsi yritysrahoitusta eniten Joensuun seudulle.

- Yritysrahoituksen taustalla on usein jokin arjen innovaatio; tapa tehdä on uudenlainen tai yritystoiminta perustuu johonkin keksintöön. Tästä kertoo esimerkiksi se, että yrittäjät ovat hakeneet eniten yrityksen perustamistukea, toteaa maaseutu ja energia –yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Luontoon perustuva matkailu, ruokaan ja hyvinvointiin liittyvät alat ovat nosteessa niin meillä kuin valtakunnan tasolla.

Pohjois-Karjala maatalouden lukuina

Pohjois-Karjala on luomun kärkimaakunta Suomessa. Luomun osuus kokonaispeltopinta-alasta on huikeat 27 prosenttia.

ELY-keskus maksoi maatilayrityksille kohdistuvia tulotukia 2 084 maatilalle, näistä luomutiloja oli 375. Maitoa tuottavia tiloja oli puolestaan vuoden 2018 lopussa 385. Maatilayritykset panostavat entistä enemmän eläinten hyvinvointiin ja ympäristön hoitoon.  Maitotilojen lukumäärä väheni 51 kappaletta ja maitomäärä 3 %.

Katseet jo tulevaan

Nykyinen maaseuturahaston ohjelmakausi päättyy ensi vuonna ja Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu on parhaillaan käynnissä vuosille 2021-2027. Valmistelutyössä korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen sekä riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä. Valmistelun aikana selvitetään toimenpiteet, joilla voitaisiin parhaiten edistää maatalouden ja maaseudun kehittymistä uudella rahoituskaudella. Tulevan ohjelmakauden rahoitus riippuu hyvin pitkälti siitä, millainen koko EU:n laajuinen budjettikehys tulee olemaan. On arvioitu, että budjettikehyksestä päätetään Suomen EU-puheenjohtajakaudella, kuluvan vuoden loppupuolella.

- Teemme jokaiselle ohjelmakaudelle oman, maakunnallisen suunnitelman, jonka toteutumista myös arvioimme. Viime vuonna tehdyn arvioinnin perusteella meidän maakunnallinen vahvuutemme on pienyrittäjyys-verkostoissa. Tulemme maaseuturahastossa jatkossakin panostamaan pienyrittäjyysmaakunnan rakentamiseen ja verkostojen kehittämiseen, Pekka Tahvanainen tiivistää.

Lisätietoja       

Maaseutu ja energia –yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, puh 0295 026 107, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Timo Tanskanen, puh. 0295 026 170, timo.tanskanen(at)ely-keskus.fi


Regional information