Työhyvinvoinnin kehittämispalvelut ovat kasvava ja kirjava toimiala - palveluiden kehittäminen koetaan haastavaksi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)

Yritysten työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävä palvelutarjonta on kasvussa, mutta toimiala on kirjava ja epäyhtenäinen. Valtaosa työelämän kehittämispalveluiden tuottajista on hyvin pieniä yrityksiä, mutta viime vuosina myös eläkeyhtiöt ja työterveyspalveluiden tuottajat ovat kehittäneet entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten kehittämiseen liittyvää palvelutarjontaa. Työterveyshuollon osalta lainsäädännön muutokset ovat kannustaneet palveluntuottajia läheisempään ja kokonaisvaltaisempaan yhteistyöhön asiakasyritysten kanssa.

Näin todetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Protek Pro -hankkeen ja Työelämä 2020 -verkoston tekemässä selvityksessä, jonka toteutti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Kartoitus kohdistui erityisesti Etelä-Pohjanmaalla toimiville yrityksille tarjolla oleviin palveluihin. Huhtikuussa 2015 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi noin 60 palveluiden tuottajaa.

Palvelutarjontaa on – löytävätkö yritykset palvelut?

Tulevaisuudessa lisääntyvät etenkin esimiesten ja johdon valmennukset sekä työhyvinvointiin liittyvä konsultointi ja organisaatiokehittäminen, joiden kasvuun uskoi noin kolme neljästä vastaajasta. Lähes yhtä vahvasti kasvaviksi uskottiin työhyvinvointiin liittyvät henkilöstökoulutukset, työhyvinvointiin liittyvät ohjelmistot ja sovellukset sekä työnohjaus ja coaching-palvelut. Työterveyshuollon palveluiden kysynnän kasvuun uskoi vajaa 40 %.

 

Löytävätkö yritykset sitten palveluiden kirjosta tuloksia tuottavia ja laadukkaita palveluita? Palveluntuottajien näkemyksen mukaan pk-yrityksissä ei tunneta riittävän hyvin niiden tarpeisiin sopivia kehittämispalveluita. Pienissä yrityksissä ei ole vielä kokemusta arvioida kehittämispalveluiden vastaamista niiden todellisiin tarpeisiin. Resursseja palveluiden hankintaan tarvittaisiin lisää. Tätä mieltä oli yli 80 prosenttia vastanneista.

"On perusteltua, että työhyvinvoinnin kehittämistä etenkin pienillä työpaikoilla avitetaan julkisin varoin ja palveluin, sillä työelämän laadun parantumisella on todella laajat vaikutukset koko yhteiskuntaan: esim. sairastavuuteen, terveyspalvelukustannuksiin, verotuloihin ja perheiden hyvinvointiin", toteaa ohjelmajohtaja Riitta-Liisa Larjovuori.

Laadukkaat ja asiakasyritysten kilpailukykyä lisäävät kehittämispalvelut voivat tulevaisuudessa olla vientivaltti: "Ala on kasvussa ja vieläkin murroksessa. Voimme maakuntana olla edistyksen kärjessä rakentamassa uusia, innovatiivisia, mitattavia ja todennetusti toimivia työkaluja ja toimintatapoja", toteaa eräs tutkimuksen vastaaja.

Tutkimuksesta saatuja tuloksia tarvitaan ja käytetään hyväksi alueellisessa Työelämä 2020 -ryhmässä kehittämistoiminnan suunnittelussa. Ryhmän seuraava toimenpide on pilottina toteutettava Työhyvinvoinnilla tuloksiin -työpajatilaisuus alueen yrityksille 1.10.2015 Alajärvellä. Tilaisuudessa valmennetaan yrityksiä työhyvinvoinnin suunnitteluun.

Lisätietoja selvityksestä antaa ohjelmajohtaja Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopistosta puh. 050 433 6260, riitta-liisa.larjovuori(at)staff.uta.fi tai kehityspäällikkö Kari Välimäki, ELY-keskuksesta puh. 040 540 2378, kari.valimaki(at)ely-keskus.fi

ELY-keskuksilla on käytettävissään Yritysten kehittämispalveluihin kuuluvia konsultointipalveluita Johtaminen ja henkilöstö- osa-alueessa. Niillä voidaan auttaa pk-yrityksiä työhyvinvoinnin kehittämistoimien suunnittelussa. Lisätietoja palveluista saa osoitteesta www.yritystenkehittamispalvelut.fi, josta löytyvät myös ELY-keskuskohtaiset yhteystiedot.

• Työhyvinvoinnin palvelutarjonta selvitys 28.8.2015