Rakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä

Ohjauksen kehittämishanke 1/2023–4/2024
 

Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa määritellään keinoja edistää kiertotaloutta ELY-keskusten rakennettuun ympäristöön liittyvissä tehtävissä. Niihin lukeutuvat alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen edistäminen kunnissa sekä rakennusperinnön hoitoavustukset ja suojelupäätökset.

Rakentamisen kiertotaloudessa nähdään tarvittavan suuri harppaus, sillä rakennusala kuluttaa Euroopassa puolet kaikista luonnonvaroista ja tuottaa yli kolmanneksen kaikista jätteistä. Myös Suomessa rakennussektori on yksi eniten luonnonvaroja kuluttavista ja siten ilmastopäästöjä tuottavista aloista.

Kiertotaloudessa ensisijaista on pitää huolta jo olemassa olevasta, ja vasta viimesijaista on kierrättäminen. Tämä koskee myös rakennuskantaa, jonka kannalta tehokkainta kiertotaloutta on rakennusten hyvä ylläpito, korjaaminen tai muokkaaminen uuteen käyttötarkoitukseen. Materiaaliresurssien pitäminen käytössä edistää paitsi ilmastotavoitteita ja luonnonvarojen säästämistä, säilyttää myös paikkakunnille ominaista, asukkailleen tärkeää rakennuskulttuuria ja kaupunki- tai kyläkuvaa.

Kiertotalouden edistämiseen pureudutaan hankkeessa konkreettisten tapaustutkimusten kautta. Tarkasteltavana on ajankohtaisia kaavoituksen tai korjausrakentamisen hankkeita, joissa ELY on tai tulee olemaan osallisena. Kohteet edustavat monelle paikkakunnalle tyypillistä rakennuskantaa pääosin 1950–70-luvuilta, mukana on myös muutama lähes satavuotias rakennus. Usean kohteen alkuperäinen käyttö on lakkaamassa. Hankkeessa tuodaan esille, mitä tällaisten rakennusten tulevaisuudesta päätettäessä on tärkeää selvittää kiertotalouden kokonaisvaltaisen kestävyystarkastelun näkökulmasta. Tarvitaan myös uudenlaisia tapoja jäsentää rakennusten ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuriarvoja, ja tapaustutkimuksissa testataankin ympäristöministeriössä kehiteltävää kokonaisvaltaisen arvottamisen mallia.

Tapaustutkimuksissa tehdään yhteistyötä Tampereen yliopiston arkkitehtikoulutuksen ja LAB-ammattikorkeakoulun kestävän kaupunkisuunnittelun YAMK-koulutuksen kanssa. Arkkitehtiopiskelijat tarkastelevat kohteiden säilyneisyyttä korjattavuuden ja muutosten mahdollisuuksien näkökulmista, LABin insinööriopiskelijat vuorovaikutteisen suunnittelun ja paikallisten merkitysten näkökulmista. Kestävä kiertotalous edellyttää teknistaloudellisten ja ekologisten näkökulmien ohella yhtäaikaisesti myös sosiaalisten vaikutusten ja kulttuuriympäristön huomioon ottamista.

Tapaustutkimusten pohjalta on tavoitteena määritellä kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen tueksi käytännönläheisiä toimintatapoja tietopohjan kokoamiseen, kestävyystarkasteluun ja vaikutusten arviointiin. ELY-keskusten ohjauksen kehittämisessä keskitytään lisääntyvän tutkimustiedon ja käytänteiden jakamiseen ja jalkauttamiseen sekä kuntien tukemiseen, jotta kiertotaloutta edistäviä toimintatapoja voidaan ottaa käyttöön kaavoitus- ja rakentamishankkeissa.

Mainiemen saha Padasjoella.
Mainiemen entinen höyrysaha Padasjoella on hieman erityisempi tapaustutkimuskohde, jossa kiertotalousnäkökulma liittyy etenkin korjausrakentamiseen. Kohteelle on myönnetty myös ELYn jakamaa rakennusperinnön hoitoavustusta. Kuva: Reetta Nousiainen.

 

Nuhalan entinen koulu.
Nuhalan entinen koulu Hämeenlinnan Iittalassa on yksi tapaustutkimuskohteista, jossa kiertotalousnäkökulma liittyy käynnissä olevaan asemakaavoitusprosessiin. Kuva: Anni Kauhanen.

 

Lisätietoja:

Reetta Nousiainen, erityisasiantuntija Hämeen ELY-keskus,  puh. 0295 025 193, [email protected]
 

Uppdaterad: 11.09.2023