Navigeringsmeny
Uutiset 2014

Nyheter 2014

Nyheter

Ympäristöosaaminen maatilan vahvuudeksi? (Keski-Suomen ELY-keskus)

TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros alkoi tiistaina 5.5. Jyväskylässä. Tiedotuskierroksen tarkoituksena on esitellä uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia maataloudelle ja ympäristöosaamiselle.

Tilaisuus oli tarkoitettu maatalousneuvojille, MTK-liittojen kenttäväelle, ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen valvojille, lupakäsittelijöille ja maatalousvastaaville, maaseutuasiamiehille, kuntien ympäristösuojelusihteereille, oppilaitosten edustajille, toimintaryhmien ja ympäristöhankkeiden edustajille ja muille maakunnallisille toimijoille.

TEHO Plus -hankkeen kautta saatu ympäristöosaamisen tieto- ja taitopääoma voivat auttaa maatilaa monin tavoin. Hankkeen vetäjä Aino Launto-Tiuttu kertoi, että neuvonnan avulla ympäristöosaaminen voi nousta jopa maatilan vahvuudeksi. Samalla toiminnasta on hyötyä yhteiselle ympäristöllemme, jonka hyvinvointi on hankkeen tärkein päämäärä.

Kuvassa: Aino Launto-Tiuttu. (TEHO Plus -Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanke jatkaa TEHOn -Tehoa maatalouden vesiensuojeluun 2008–2011 aloittamaa työtä maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi  sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.)

Aamupäivän esitykset alkoivat JÄRKI-hankkeen sekä Luonnon ja riistanhoidon säätiön Kimmo Härjämäen johdolla kysymyksellä: Mitä maatalouden ympäristönhoito on? – Se voi olla esimerkiksi auringonkukista muodostettu piennar pellon laidalla, kosteikkoalue tai puu jonka mukana tulee tuholaishyönteisiä syöviä hyönteisiä, Härjämäki heittää. Tarkemmin sanottuna peltomaisema-elämän tulisi olla mahdollisimman monipuolista; kasveineen, lajeineen – kaikkineen. Samalla myös luonnon tasapaino säilyy, lisää Härjämäki.

Paikalliset ELY-keskukset mukana tiedotuskierroksilla

Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristönsuojeluyksikön yli-insinööri Ansa Selänne kertoi vesienhoitosuunnittelusta. – Keski-Suomen vesistöjen tilanne on hyvä, sillä järvien lukumäärästä 81 % ja pinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tietysti töitä on tehtävä sen eteen, että vesistöt pysyisivät jatkossakin vähintään hyvässä tilassa, muistuttaa Selänne.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Merja Lehtinen, Ansa Selänne ja Riitta Laitinen

Maaseutuyksikön tarkastaja Merja Lehtinen puhui puolestaan ympäristökorvauksista. Lehtisen mielestä syyllisten löytämisen sijaan olisi keskityttävä yhteistyön kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. – Siten me pääsemme eteenpäin, korostaa Lehtinen.


Tiedotuskierroksella myös yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun.

Maaseutuyksikön tarkastaja Riitta Laitinen kävi kootusti läpi nitraattiasetusluonnosta, joka on tällä hetkellä jo toisella lausunnonantokierroksella. Laitinen painotti puheessaan erityisesti sitä, että jokaisen kannattaisi käydä Ympäristöministeriön sivuilla tutustumassa esillä olevaan luonnokseen ja tarpeen vaatiessa antaa siitä lausunto.

Ympäristönsuojeluyksikön tarkastaja Raija Rekonen päätti aamupäivän esitykset lupa-asioihin ja muistutti, että suuremmat maatalousyksiköt tarvitsevat ympäristöluvan.

Keski-Suomessa ymmärretään luonnon monimuotoisuutta

Päivän puheenjohtajana toiminut Merja Lehtinen nosti esille, että Keski-Suomessa ympäristön tila on esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta jo melko hyvä, sillä luonnon monimuotoisuutta on parannettu Keski-Suomessa paljon erilaisilla hankkeilla. Hänen mukaansa myös maanviljelijät ovat olleet hyvin mukana. 

Kuva: Aino Launto-Tiuttu

– Meidän viljelijät ovat valistuneita. He ymmärtävät, että luonnon monimuotoisuutta tulee suojella, kertoo Lehtinen.


Regional information