Navigeringsmeny
Nyheter 2013

Nyheter 2013

Nyheter

Venäjän vientiin lähtevän yrityksen oltava tosissaan (Uudenmaan ELY-keskus)

Suuret mahdollisuudet, isot haasteet. Vieressämme on maa, joka vaurastuu vaurastumistaan ja jossa riittää ostovoimaa. Suomalaisilla elintarvikkeilla on siellä hyvä maine ja suomalaisilla elintarvikeyrittäjillä on mielenkiintoa päästä Venäjän markkinoille, mutta viennin aloittaminen tuntuu monista hankalalta. Missä vika? Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen Viennin uudet horisontit –ohjelma järjesti keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin Venäjän elintarvikevientiin liittyviä viranomaiskäytäntöjä sekä viennin edistämismahdollisuuksia.
   Tilaisuudessa oli paikalla Venäjän viennin asiantuntijoita sekä kauppaa jo käyviä että kaupankäynnin aloittamisesta kiinnostuneita yrittäjiä.


Yrittäjien mielestä eläinperäisiin tuotteisiin liittyvän vientiluvan saaminen kestää pitkään ja viranomaisvalvonta on hidasta. Mutta kun ei se käy enää niin kuin ennen, että vietiin vaan: nykyään on noudatettava EU-linjauksia ja virallisia valvontajärjestelmiä, Eviran edustajat painottivat. Yrittäjän ja Venäjän markkinoiden välissä on viranomaisketju. Joten, jos lupaa vientiin ei tipu, kyse ei johtaja Kyösti Siposen (kuva alla) mukaan yleensä ole Eviran tekemästä päätöksestä. Hitaus perustuu byrokratiaan, hän perusteli kertoessaan, mitä kaikkea tie Venäjän markkinoille pitää sisällään: Evira ehdottaa yritystä Venäjän ja Tulliliiton alueelle hyväksyttyjen laitosten joukkoon vasta sitten, kun se on tarkastanut ja arvioinut sen tuotteet ja laitoksen.

Evira ei siis aseta vientikieltoja, sen osuus kielteisistä päätöksistä on hyvin pieni, Eviran edustajat tähdensivät. 

- Me voimme tehdä ehdotuksen Venäjän valvontaviranomaiselle Rosselhoznadzorille, mutta se päättää itse, antaako se luvan, Siponen selitti.

Rosselhoznadzorilla on lupa tulla tarkastamaan, että Venäjän lainsäädännön ehdot täyttyvät. Esimerkiksi vuonna 2008 se tarkasti yhteensä 50 jo hyväksymäänsä laitosta.

Suomessa vientilupaprosessia hidastaa Eviran resurssipula, liian vähän porukkaa, Eviran pääjohtaja Matti Aho myönsi. Mutta joskus asiat myöhästyvät myös yritysten puolelta. Eviralaiset vakuuttivat tekevänsä hartiavoimin töitä vientiasioiden eteen.
 

Ostovoimaa löytyy varmasti!

Elintarvikealan toimialajohtaja Esa Wrang Finprosta rohkaisi yrittäjiä lähtemään Venäjän markkinoille. Hän vakuutti, että ostovoimaa riittää, etenkin Moskovassa.  

- Jo nyt 20 prosenttia väestöstä kuuluu keskiluokkaan, ja määrän on ennustettu kasvavan 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä (= yli 67 miljoonaa venäläistä), vahvalla Venäjän kokemuksella puhunut Wrang kertoi, venäläisten reaalitulot ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa, eikä vaurastumiselle näy loppua. Vähittäiskaupan kasvun on ennustettu jatkuvan.

 

 

Kuvassa vasemmalta: vastuualueen johtaja Petri Knaapinen Uudenmaan ELY-keskuksesta, toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitosta, toimialajohtaja Esa Wrang Finprosta

 

 

 

 

 

Venäjällä on käynnissä ketjujen kondolisoituminen:

- Jos on mukana jossain ketjussa, pääsee automaattisesti listaukseen ison ketjun mukana.

Hän ohjeisti yrittäjiä keskittymään Venäjälle lähtiessä sekä oikeisiin jakelukanaviin että riittävän kapeisiin tuoteryhmiin. Mutta nyt on kiire, hän lisäsi: Venäjän markkinoille haluavat myös muut kuin me ja kilpailu voimistuu.


Mutta kuka neuvoisi?

Osa yrittäjistä kaipaa vientikauppaan liittyvää selkeää ohjeistusta. Yrittäjät pitävät prosessia epäselvänä, eivätkä he tiedä, mistä siihen liittyvää tietoa ylipäänsä löytää. Elintarviketeollisuusliitossa on perustettu vienninedistämiseen tarkoitettu ryhmä ja ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen lupasi, että asiaa voitaisiin pohtia siellä. ETL:stä käsin starttaa ensi talvena myös elintarvikkeiden vienninkehittämisohjelma.

- Osaamista, ammattitaitoa ja teknologiaa meillä on, Juutinen totesi suomalaisyritysten mahdollisuuksista, mutta muut maat menevät todella vauhdilla ohi.

Tilaisuudessa korostettiin suomalaisten elintarvikkeiden hyvää mainetta Venäjällä. Se on niin hyvä, että se voi auttaa muiden toimialojen vientiä, todettiin. 

- Koska Suomi on pieni maa, tarvitsemme kansallista yhteistyötä, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korosti.

Yhteistyön merkitystä korostivat myös muut: vaikka kotimarkkinoilla kilpaillaan, ulos pitäisi mennä yhdessä. Team Finland –hengessä.

 

 


Regional information