- Miljö
- Uppföljning av miljöns tillstånd
- Miljövård
- Miljökonsekvensbedömning
- Förorenad mark eller förorenat grundvatten
- Övriga beslut enligt miljöskyddslagen
- Anmälan om miljöskada
- Miljösäkerhet inom gruvverksamhet
- Naturvård
- Områdesanvändning och byggande
- Utnyttjande och skötsel av vattenresurserna
- Kundservice för miljöfrågor
Algsituationen
NTM-centralerna följer den regionala algsituationen och gör varje sommar en riksomfattande alguppföljning i samarbete med Finlands miljöcentral (SYKE) och kommunerna. Uppföljningen av algerna sommaren 2022 görs varje vecka under juni-september. Den riksomfattande algoversiktet publiceras på torsdagar från juni till augusti.
Riksomfattande algobservationerna sparas på webbtjänsten Insjö-havwiki. Man kan delta i uppföljningen av blågrönalger under sommaren med hjälp av Havaintolähetti som planerats för smarttelefoner eller genom att grunda en egen observationsplats i nättjänsten Järvi-meriwiki.
Riksomfattande alguppföljning 2022
Bild: Riku Lumiaro / Miljöförvaltningens bildbank.
Regional information
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä (Hämeen ELY-keskus)
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 3.6. ja päättyy syyskuun lopussa. Viime kesän tapaan viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki-verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Viime viikon seurannassa Hämeen alueelta havaittiin vähäisiä määriä levää yhdeltä seurantapaikoista. Sinilevähavainto tehtiin Orimattilan Mallusjärven seurantapaikalta. Muilta alueen seurantapaikoilta ei havaittu levää. Tällä viikolla tehdyissä havainnoinneissa ei levää havaittu yhdelläkään alueen seurantapaikoista.
Havaintopaikkoihin muutamia muutoksia
Hämeen havaintopaikkoihin on viime vuodesta tullut yksi muutos. Forssan Kaukjärven havaintopaikka on jäänyt pois seurannasta tältä vuodelta. Yhteensä Hämeen ELY-keskuksen alueella on 19 seurantapaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. Lista havaintopaikoista ja viikoittainen levätilanne kullakin paikalla ovat nähtävillä Järviwikissä.
Levähavainnoitsijoina toimivat lähinnä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. He käyvät viikoittain samoilla havaintopaikoilla ja arvioivat silmämääräisesti levien runsauden. Jos levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, otetaan havaintopaikalta näyte.
Suomen ympäristökeskus laatii viikolta 23 alkaen viikkokatsauksen ja kartan koko valtakunnan levätilanteesta. Valtakunnalliset leväkatsaukset julkaistaan torstaisin kello 13:een mennessä ympäristöhallinnon www-sivuilla. Hämeen ELY-keskuksen alueen havainnointipaikkojen levätilannetta voi seurata viikoittain päivitettävältä levätilannekartalta. Lisäksi Hämeen ELY-keskus tiedottaa tarpeen ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta www.ely-keskus.fi/hame > Ympäristön tilan seuranta > Levätilanne > Leväkatsaus.
Sinilevät alkukesällä pinnan alla
Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei silloin näy veden pinnalla. Monet sinilevät kykenevät alkukesän kasvuvaiheessa pysyttelemään kaasurakkuloiden avulla kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Alkukesällä järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, joten niitä ei havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, sen kaasurakkuloiden toimintakyky lakkaa eivätkä solut enää kykene säätelemään syvyyttä. Tämän seurauksena levää alkaa ennen pitkää kohota pinnalle tyynellä säällä. Sinilevien pintaan nousu ajoittuu usein loppukesään, koska sinilevät kasvavat hitaasti muihin leviin verrattuna. Tästä johtuu, että sinilevät näyttävät usein loppukesän tyyninä hellepäivinä runsastuvan. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän vesimassaan. Silloin levää ei nouse pintaan eikä sitä huomata.
Puiden siitepölyä runsaasti vedessä
Koivun ja parhaillaan kukkivien havupuiden siitepölyä näkyy monin paikoin runsaasti vedenpinnalla. Siitepöly saattaa muodostaa rantavesiin vaaleankeltaisia lauttoja, kun se kulkeutuu aallokon mukana rantaan. Sen häviäminen rantavedestä saattaa kestää useita päiviä. Havupuiden siitepöly aiheuttaa vain harvoin allergiaoireita, eikä sen värjäämä vesi ole muutoinkaan vaarallista. Uiminen runsaan siitepölyn seassa ei silti ole suositeltavaa. Siitepölyn hajotessa voi syntyä lieviä, lyhytaikaisia hajuhaittoja.
Lisätietoja
Harjoittelija Laura Piiroinen, puh. 0295 025 202
- Senast ändrad
- 2013-06-13
Ta kontakt
- Kundservice för miljöfrågor
0295 020 901 mån.–fre. kl. 9–16 (lna/mta)
kundservice.miljo(at)ntm-centralen.fi - Obs! 20.6.-12.8. betjänar vi kl. 9-15.