Navigeringsmeny
Uutiset 2015

Nyheter 2015

Nyheter

Tienpidon rahoitus takamatkalta uuteen vaalikauteen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Helsingin Sanomat uutisoi 15.4. autoilijoiden tyytymättömyydestä teiden kuntoon. Uutisen yhteydessä esitettiin kaavio tienpidon rahoituksen jakautumisesta alueittain vuosina 2011 ja 2015. Uutisen jälkeen myös Keskisuomalaisen sivuilla asiaa on käsitelty, viimeksi vaalipäivän 19.4. pääkirjoituksessa. Erityishuomion on saanut HS:n artikkelin perusteella muodostunut mielikuva, jonka perusteella Keski-Suomeen kohdistettu tienpidon rahoitus olisi alentunut viime vuosina muuta maata merkittävästi nopeammin, 29,6 miljoonasta eurosta 25,8 miljoonaan euroon. Uutisen ja sitä seuranneen jälkikirjoittelun jälkeen on syytä valottaa tilannetta Keski-Suomen näkökulmasta.

Valtion maanteiden tienpitoon kohdistama rahoitus jakautuu talousarviossa pääosin perusväylänpidon määrärahaan, jolla huolehditaan maanteiden kunnossapidosta sekä pienimuotoisista perustamis- ja kehittämishankkeista eduskunnan tekemien hankekohtaisten päätösten mukaisesti. Tässä kirjoituksessa keskitytään ensin mainittuun eli perusväylänpidon määrärahaan.

Perusväylänpidon määrärahasta on 2010-luvun alkuvuosina tiestölle kohdistettu runsas puolet, eli runsas 500 miljoonaa euroa. Pääosa määrärahasta osoitetaan ELY-keskuksille niiden vastuulla olevan tiestön hoidon kustannusten mukaisesti. Lisäksi jakoon vaikuttaa mm. tiepituus, liikennesuorite ja eräät tieverkon erityispiirteet, kuten suuret sillat. Vuosina 2011 - 2015 Keski-Suomeen osoitetusta perusväylänpidon määrärahasta n. 80 % on tullut edellä mainitun jaon kautta.

Tämän lisäksi perusväylänpidon momentin rahoitusta osoitetaan erikseen sovittaviin kohteisiin eduskunnan päätöksiin perustuen. 2010-luvulla Keski-Suomen osalta näitä ovat olleet esimerkiksi kantatien 56 parantaminen Jämsän ja Mäntän välillä (7,5 milj.€ vuonna 2012) ja kasvaneiden ajoneuvopainojen huomiointi (esimerkiksi vuoden 2014 osuus 2,9 milj.€). Keski-Suomeen vuosina 2011 – 2015 on tämänhetkisillä päätöksillä osoitettu tienpitoon tarkoitettua määrärahaa kaikkiaan 30,7 – 38,5 miljoonaa euroa.

Asiakokonaisuuden hahmottamista ei tee helpoksi se, että jopa hieman yllättäen kantatien 77 parantaminen Viitasaarella (13 milj.€) sai rahoituksen vuonna 2014 kehittämishankkeena, eli perusväylänpidon ulkopuolelta. Tämä mukaan lukien vuonna 2014 Keski-Suomeen kohdistui tienpidon rahoitusta kaikkiaan 44,9 milj.€.

Perusväylänpidon rahoituksen pitkään jatkunut alamäki ei voi olla näkymättä tieverkolla koko maassa. Kun suuri osa tierakenteistamme on samaan aikaan tulossa peruskorjausikään, on tilanne kestämätön. On helppo yhtyä viime vuonna istuneen parlamentaarisen työryhmän arvioon siitä, että pelkkä korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi vuotuisen 100 miljoonan euron lisäpanostuksen perusväylänpitoon. Jotta korjausvelka vähenisi keskeiseltä liikenneverkolta, tarvittaisiin lisäksi 50 miljoonan euron vuosittainen lisäpanostus.

Tienpidon toimenpiteet kohdistetaan resurssien puitteissa siten, että ihmisten liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetukset voidaan turvata. Tämän lisäksi aika-ajoin on välttämätöntä tehdä palvelutasoa merkittävästi parantavia investointeja. Keski-Suomessa ajankohtaisin esimerkki tästä on moottoritien jatkaminen Jyväskylän Kirristä Tikkakosken lentoaseman ohi. Suunnitelmien puolesta asia on valmis päätettäväksi näinä aikoina.

Jukka Lehtinen
Johtaja
Keski-Suomen ELY-keskus

 


Regional information