Navigeringsmeny

Regional information

Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta on kertynyt vain vähän ja alueen eteläisimmät osat ovat lumettomia tai lähes lumettomia. Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että ennusteen mukaan monessa vesistöalueen järvessä saavutetaan tänä vuonna havaintohistorian huhtikuun alun vedenkorkeusennätys, ja paikoin se ylittynee jopa 10-20 senttimetrillä. Tavallisesti vedenpinnat ovat tähän aikaan vuodesta laskussa ja alimmillaan huhtikuun alkupuolella.

Päijänteen vedenpinta yhä nousussa

Päijänteen pinta on noin 50 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja edelleen nousussa.  Pinnankorkeuden hillitsemiseksi juoksutus Kalkkisen säännöstelypadosta on nostettu erittäin suureksi tasolle 370 m3/s.

Päijänteen tulovirtaaman pysyy suurena koko kevään ajan, koska monet Päijänteen latvajärvet ovat hyvin korkealla. Esimerkiksi Keitele on noin 40 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja ennusteen mukaan nousee maaliskuun loppuun mennessä vielä 10-20 cm. Nyt näyttää jo ennusteiden mukaan lähes varmalta, että huhtikuun alussa Keiteleen pinta on selvästi ylempänä kuin kertaakaan aiemmin peräti vuodesta 1886 alkavalla havaintojaksolla.

Kymijoen virtaama yli 500 m3/s

Kymijoen virtaama nousee lähipäivinä Kuusankoskella tasolle 500-550 m3/s. Kymijoella helmikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 350 m3/s. Yleisesti Kymijoella  tulvarajana pidetään virtaamaa 480 m3/s, jolloin vesi nousee Anjalankosken alapuolella oleville Muhjärven pelloille. Sulana aikana tästä virtaamatasosta ei vielä aiheudu ainakaan laajemmin rakennusvahinkoja.

Kaakkois-Suomen vesistöt myös korkealla

Runsaat sateet ja lumeton talvi on nostanut vedenpinnat korkealla myös Kaakkois-Suomen alueella. Lumeton ja routainen maa johtaa vetenä tulleen sateen tehokkaasti vesistöihin, mikä nostaa myös pienempien järvien ja jokien vedenpinnat korkealle. Esimerkiksi Luumäellä olevan Ylä-Kivijärven vedenkorkeus on noin 30 cm:ä ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja nousee ennusteen mukaan vielä noin 10 cm:ä. Myös Vuohijärven vedenkorkeus on noin 25 cm:ä ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Ennusteen mukaan myös Vuohijärvi nousee noin 5 cm:ä, jonka jälkeen vedenkorkeus kääntyy laskuun maaliskuun loppupuolella.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistön säännöstelyt:
Vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho
 P. +358 295 029 270

Johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö
P. +358 295 029 235

Keski-Suomen ELY-keskus

Alueellista tietoa (Keski-Suomi):
Vesitalousasiantuntija Timo Sokka
P. +358 295 024 816

Hämeen ELY-keskus

Alueellista tietoa (Häme):
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen
P. +358 295 025 158

s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Pressmeddelanden till 23.9.2020

Pressmeddelanden 2020 (till 23.9.2020)