Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2019

Pohjoissavolaisten yritysten halu kasvaa näkyy ELY-keskuksen myöntämässä rahoituksessa ja rekrytoinneissa (Pohjois-Savo)

ELY-keskus myönsi vuonna 2018 Pohjois-Savoon rahoitusta noin 315 miljoonaa euroa. Rahoituksen kokonaistaso on pysynyt lähes samana, sillä edellisenä vuonna myönnetyn rahoituksen määrä oli 317 miljoonaa euroa.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta on huolissaan laaja-alaisen aluekehittämisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Jos maakuntauudistus lykkääntyy, on vaarana, että keskushallinnon rooli suhteessa maakuntiin vahvistuu nykyisestään, Virranta toteaa.

 - Jo nykyisellään on nähtävissä aluekehittämistoimijoiden pirstaloituminen muun muassa Business Finlandin ja rakennerahastoista vastaavien ELY-keskusten muodossa. Maakunnan ääni ei tahdo kuulua riittävästi edes rakennerahastojen toiminnassa. Vaarana on myös, että kaikki yritysten kehittämishankkeet eivät nouse esille. Aikoinaan Pohjois-Savon alueella oli toistakymmentä nykyisen Business Finlandin työntekijää, nyt neljä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta hankkeiden määrään ja laatuun, Virranta sanoo.

RekryKoulutuksilla helpotettiin ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta

Rekrytointiongelmia on Pohjois-Savossa hieman muuta maata enemmän. Nykyisessä taloustilanteessa, kun työmarkkinat vetävät, korostuu uuden työvoiman rekrytointipalveluiden merkitys. RekryKoulutus on nopea tapa ratkaista työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia, koska työnantajat osallistuvat koulutusten suunnitteluun ja rahoittamiseen.

Uusia RekryKoulutuksia rahoitettiin yhteensä 1,83 miljoonalla eurolla. Rekrytointikoulutuksilla haettiin osaajia 214 työpaikkaan. Ammattityövoiman saatavuuden vaikeudet korostuivat Ylä-Savon teknologiateollisuuden yrityksissä. RekryKoulutusten kautta avautuvista työpaikoista lähes puolet sijaitsi Ylä-Savossa. Kuopion seudulla RekryKoulutuksilla avautui 86 työpaikkaa, joista lähes puolet (44 %) avautui kuljetusalan yrityksissä.

Kaikkiaan työvoimakoulutusta osaavan työvoiman saatavuutta helpottamaan ja maahanmuuttajien kotoutumiseksi järjestettiin vuonna 2018 reilulla yhdeksällä miljoonalla eurolla. Työvoimakoulutuksen painopiste on siirtynyt entistä enemmän uusille kasvaville toimialoille muun muassa digitaalisen myyntiin ja markkinointiin, ohjelmointiin, hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen ja robotiikkaan. Työvoimakoulutusrahoituksen rooli on muuttunut ja siinä painottuu entistä vahvemmin yrityslähtöisyys, koska tutkintoon johtavien koulutusten rahoitusvastuu on nykyään opetus- ja kulttuuriministeriöllä.

Teknologia- ja matkailualan yritykset hakevat kasvua kansainvälistymisestä

ELY-keskus myönsi viime vuonna yrityksen kehittämisavustusta 55 hankkeelle yhteensä reilu 17 miljoona euroa. Näistä yli puolet, 36 hanketta kohdistui Kuopion alueelle, 12 Ylä-Savoon ja kuusi Varkauden seudulle. Rahoitusta suuntautui eniten teknologiateollisuuteen (18 hanketta, 8,7 miljoonaa euroa) ja matkailuun (6 hanketta, 2,2 milj. euroa).  Matkailun rahoituksessa näkyy yritysten kasvun hakeminen kansainvälisen turismin noususta. Myös ohjelmistoalan yrityksissä tavoitellaan kansainvälistymistä. 

Yritykset käyttivät aktiivisesti ELY-keskuksen tarjoamia yritysten kehittämispalveluita, joiden avulla yritykset hakevat ulkopuolisen asiantuntijan sparrausta yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Viime vuonna analyyseja ja konsultointeja myönnettiin yhteensä 200 kappaletta 170 eri yritykselle 814 000 euron edestä. Palvelujen käyttö kasvoi edelliseen vuoteen yli puolella.

Vuoden 2018 aikana Pohjois-Savossa oli käynnissä yli 100 EU-kehittämishanketta. Erityisesti rahoitusta kohdentui osaamista pk-yrityksissä kehittäviin toimenpiteisiin ja työpaikkojen täyttämisen edistämiseen. Savilahden alueen osaamista yrittäjyydessä ja yritysten kasvussa hyödyntäviä hankkeita käynnistyi myös useita. Merkittävimpänä Business Center-hanke joka tukee erityisesti opiskelijoiden yrittäjyyttä ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamista.

Maaseudun yritysrahoitusta suurille elintarvikealan yrityksille

Maaseuturahastosta myönnettiin yritystukiin yhteensä 5,8 miljoonaa euroa, 54 hankkeelle. Suurimmat hankkeet olivat suonenjokelaiset Osuuskunta Maitomaan tuotantotila ja -laiteinvestointi, johon tukea ohjautui 2,5 miljoonaa euroa, sekä Pakkasmarja Oy:n tuotantotilainvestointi, johon tukea myönnettiin reilut 420 000 euroa. Lisäksi maatilainvestointitukea myönnettiin vajaa seitsemän miljoonaa euroa ja maaseudun hanketukea yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Kalatalouden yritystoimintaan myönnettiin avustuksia vajaa kaksi miljoonaa euroa, josta suurin osa kohdistui vesiviljelyn kehittämiseen.

Maanteiden päivittäinen kunnossapito ja ylläpito vei suurimman osan tienpidon rahoituksesta

Itä-Suomen maanteiden tienpitoon osoitettiin 76,7 miljoonaa euron rahoitus, josta valtaosa käytettiin maantieverkon päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon. Noin 7,2 miljoonaa euroa rahoituksesta kohdistui liikenneväylien korjausvelkaohjelman toteuttamiseen.

Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia investointihankkeita toteutettiin useita. Merkittävimpiä olivat loppuvuodesta valmistunut Raatekankaan eritasoliittymä Joensuussa sekä Sarkamäen ohituskaistojen rakentaminen valtatie 23:lla Leppävirralla. Valtiovarainvaliokunnan osoittama lisärahoitus mahdollisti mm. Ylämyllyntien parantamisen Liperissä.

Yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionavustuksiin oli Itä-Suomessa käytettävissä kolme miljoonaa euroa ja joukkoliikenteen tukemiseen 5,6 miljoonaa euroa.

Rahoitusta ympäristöhankkeisiin ja vapaaehtoiseen metsiensuojeluun

Maanomistajat ovat Pohjois-Savossa ottaneet vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) hyvin vastaan ja Metso on edennyt nopeaan tahtiin.  Pohjois-Savossa suojeltiin vuonna 2018 yhteensä 576 hehtaaria metsäalueita 49:lla eri kiinteistöllä. Suurimmat kohteet olivat Rautavaaran Silmäsuo 123 ha, Vieremän Linnaharju 72 ha sekä Pielaveden Lantereensuo 76 h.

Vapaaehtoiseen luonnonsuojelualueiden toteuttamiseen käytettiin vuonna 2018 Pohjois-Savossa yli 3 miljoonaa euroa ja muihin ympäristöhankkeisiin lähes miljoona euroa. Iisalmen reitin vesivision ja sektorikohtaisten toimenpiteiden toteutusta edistettiin osin ELYn rahoittamilla erillishankkeilla ja kansallisella kärkihankerahoituksella (Vesiviestillä vaikuttavuutta). Valtion hoitamien säännöstelypatojen automatisointia jatkettiin ja valtion toteuttamien säännöstelyjen toimivuutta selvitettiin Iisalmen reitillä. Kalankulkua haittaavia nousuesteitä poistettiin ja vuosia vireillä ollut Laakajoen kalatiehanke käynnistyi toteutuksen osalta. Hanketta rahoitti merkittävällä osuudella ELY-keskuksen ohella OLVI-säätiö.

Liitteet:

Lisätietoja:
ylijohtaja Kari Virranta, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 699, kari.virranta(at)ely-keskus.fi


Regional information