Pirkanmaa pilotoi ilmastonmuutokseen sopeutumista
Maailmalla on tänä vuonna koettu dramaattisia sään ääri-ilmiöitä. Pirkanmaallakin kuumat ja kuivat kesät ovat saaneet monet pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta säähän. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen kannalta Pirkanmaan erityispiirteitä ovat mm. tiivis ja kasvava kaupunkiseutu, mutta myös yhtä lailla maakunnan merkittävyys maa- ja metsätalousalueena, valmistavan teollisuuden kehtona tai suurena pintaveden käyttäjänä kasvavan väestön tarpeisiin.
Ilmastonmuutoksen myötä hyydetulvat voivat yleistyä joen jääkannen muodostuessa yhä harvemmin. Kuva: Shutterstock
Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen ovat kriittisiä keinoja pienentää muutoksesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan juuri uutta, vuoteen 2030 asti ulottuvaa kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa (KISS2030). Suunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Pirkanmaalla sopeutumista edistetään alueellisten toimijoiden yhteistyönä pilotoiden kokonaisuutta myös kansallisiin tarpeisiin.
Alueellista tuntemusta tarvitaan ilmastonmuutoksen vaikutusketjujen tunnistamiseen ja niihin varautumiseen
Ilmastonmuutos voi esimerkiksi heikentää vesivarojen laatua, mikä vaikuttaa talousveden laatuun ja voi lisätä juomaveden laatuun liittyviä terveyshaittoja. Mitä enemmän vedenkäyttäjiä alueella on, sitä laajemmin haitallisia vaikutuksia koetaan. Kokonaisuuteen kuuluvat siis alueen vesivarat, vesihuolto, väestö sekä terveydenhuolto. Onkin tärkeää, että toimijat sopeutuvat sekä omissa tehtävissään, että yhteistyössä, jotta ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutusketjut hallitaan tehokkaasti.
Myös valmisteilla olevassa KISS2030-luonnoksessa on tunnistettu aluetason merkittävä rooli. Suunnitelman luonnoksessa tavoitteena on integroida sopeutuminen läpileikkaavasti alue- ja kuntatason toimijoiden työhön kehittämällä osaamista, ohjeistuksia, yhteistyötä ja ensi kertaa myös sopeutumiseen käytettävissä olevaa rahoitusta. Tämä on merkittävä uudistus aiempaan, vuoden 2022 loppuun voimassa olevaan suunnitelmaan verrattuna. Pirkanmaalla alueellista sopeutumista kehitetään eri organisaatioiden toimesta sekä yhteistyössä alueellisen sopeutumisen pilotin kautta.
- Pilotin tavoitteena on kehittää alueellista sopeutumisen kokonaisuutta Pirkanmaan kontekstissa ja tuottaa valtakunnallisestikin uudenlaista tietoa eri organisaatioiden rooleista kokonaisuudessa. Sopeutumisessa on huomioitava ilmastonmuutoksen seuraukset, mutta myös alueelliset ominaispiirteet ja haavoittuvuudet. Työ on tärkeä osa kansallisen sopeutumissuunnitelman toteuttamista, kertoo erityisasiantuntija Karoliina Pilli-Sihvola MMM:stä.
Pilotissa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki. Pilotti toimii myös osana kansallisen sopeutumistyön jalkauttamista alueellisesti.
Lisätietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
- Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman luonnos lausuntopalvelussa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pirkanmaalla Ilmastopaneelin SUOMI-hankkeen raportissa (pdf).
Lisätiedot
- Sopeutumisen projektiasiantuntija Katriina Virtanen
- Johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]