- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
- Tjänster, finansiering och understöd i coronasituationen
Ojaisännöintikoulutuspilotti päätöksessä 18.1.2019 - ensimmäiset ojaisännöitsijät valmiina palvelukseen! (Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)
Ojitushankkeisiin on jo jonkin aikaa kaivattu tekijöitä. Myös monenlaiset vesistöjen ja pienvesien kunnostusprojektit ovat olleet vetäjiä vailla. Tähän tarpeeseen järjestettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella ensimmäinen ojaisännöintikoulutus laaja-alaisena yhteistyönä, jossa olivat mukana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Koulutuskeskus SEDU ja Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK. Osaamisen tarvetta ja kysyntää oli, sillä 25 osallistujalle suunniteltu kurssi täyttyi hetkessä ja pois jääneet toivovat uutta kurssia. Sekä kurssilaiset ja kouluttajat olivat tyytyväisiä kurssiin, joka alkoi lokakuussa 2018 ja päättyy 18.1.2019. Päätösjakso toteutetaan Ilmajoella SEDUssa.
Peltojen ja metsämaiden tuottavuudelle oleelliset ojaverkostot rakennettiin aikoinaan valtion vahvalla tuella. Samoin ojien kunnostuksiin valtio panosti merkittävästi. Sittemmin valtion rooli on kaventunut ja ojahankkeet kuuluvat nyt maanomistajille, joiden pellot tai metsät hyötyvät kuivatuksesta. Maanomistajilla ei useinkaan ole kokemusta tai tietoa siitä, miten lukuisien valtaojien kipeästi tarvitsema kunnossapitohanke pitäisi viedä läpi. Monien aikakaan ei riitä, vaikka tarve toimille nähdään. Myöskään metsäojituskäytännöt eivät ole tuttuja ja maanomistajilla on harvoin tietoa ojitusyhteisön olemassaolosta tai aktivoimisesta toimintaan. Tietopuutteita on myös ojitushankkeen käytännön toteuttamisessa suunnitteluttamisesta ja kaivuutyön valvonnasta avustuksien hakemiseen. Tarvetta on myös toimijoista, jotka hallitsevat järven kunnostushankkeet ja kosteikkojen perustamisen.
Ojaisännöitsijää tai laajemmin vesitaloushankevetäjiä kaivataan samaan tapaan kuin tieisäntiä tieasioissa. Koko Suomessa ei ole montaakaan ojitusisännöintiä ammatikseen tekevää, joten koulutuksen tarve on suuri. Juuri päättynyt pilottikoulutus tuli siis tarpeeseen ja tuli myös selväksi, että vastaaville kursseille on runsaasti tulijoita jatkossakin. Kunnossapitoa- ja peruskorjauksia kaipaavia ojia on joka puolella ja muuttuvat ilmasto-olosuhteet asettavat vuosi vuodelta enemmän haasteita tarpeelliselle kuivatukselle. Yksi tuottavan pellon ja metsän perusedellytyksistä on toimiva vesitalous.
Myös pilottikoulutuksen rahoittaneesta maa-ja metsätalousministeriöstä neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja toteaa koulutuksen onnistuneen hyvin ja tulleen käytännön tarpeeseen ylläpitämään hyvää vesitaloutta maatalous-ja metsämailla, joiden merkitys biotalouden kehittyessä on yhä suurempi. Oikein toteutetut ja kunnossapidetyt ojat tarjoavat myös ympäristöhyötyjä sekä vähentävät peruskorjaustarvetta tulevaisuudessa.
Tämän koulutuksen läpikäyneillä on hyvät valmiudet ojaisännöintiin ja myös sen muotoilemiseen liiketoiminnaksi. Kurssin suorittaneet pystyvät aktivoimaan tai perustamaan ojitusyhteisöt ja hankkimaan tarpeelliset tekijät kuivatushankkeisiin tai ojakunnostuksiin sekä ohjeistamaan ja valvomaan hankkeiden toteutusta alusta loppuun. Myös vesistökunnostuksien koordinoimiseen kurssilla paneuduttiin. Kurssilaisille selvitettiin myös mistä kaikkialta löytyy lisätietoa, oppaita, ohjeita, apua ja neuvoja vesitalousisännöinnissä eteen tuleviin erilaisiin pulmatilanteisiin.
Koulutus toteutettiin kolmena monipuolisena ja käytännönläheisenä kurssijaksona, joista kaksi järjesti SEDU ja yhden HAMK. Koulutuksessa käytiin läpi hydrologiset perusasiat, vesihankkeisiin liittyvät säädökset, sekä metsä- että pelto-ojituksen tekniset ratkaisut, hankkeen vetämisen kuviot sekä myös veden laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita ilmastonmuutoksen tuomia haasteita unohtamatta. Kurssikokonaisuus on jatkossa tarkoitus toteuttaa osana Maatalouden erikoisammattitutkintoon liittyvän maatalouden vesitalouden osaamisalan koulutusta. Uusien kurssien järjestämiseen saatiin arvokaita näkemyksiä pilottikurssilaisilta ja kouluttajilta.
Lisätietoja:
Koulutuskeskus SEDU
Heikki Koskimies, p. 040 830 2388
heikki.koskimies@sedu.fi
Hämeen ammattikorkeakoulu
Henrik Lindberg, p. 050 5745 380
henrik.lindberg@hamk.fi
Minna Palos, p. 040 567 7627
minna.palos@hamk.fi
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Outi Leppiniemi, p. 0295 028 016
outi.leppiniemi@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Anni Karhunen, p. 0295 022 878
anni.karhunen@ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2019-01-17