Nyheter

Regional information

Nyheter 2020

Naarankijärven pohjoispään kunnostuksen suunnittelu alkaa (Etelä-Savo) 

Mikkelin Otavassa sijaitsevan Naarankijärven pohjoisosan lahdekkeen tila alkoi heikentyä 1990-luvun alussa. Syynä oli viitostie, joka katkaisi vesialueen ja heikensi mm. veden virtauksia. Huonosta vedenlaadusta alkoi olla haittaa alueen virkistyskäytölle.   

Lahdekkeen kunnostamiseen saadaan nyt vauhtia hankkeen avulla. Hankkeessa listataan kunnostustoimenpiteet sekä haetaan Itä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa alueen ruoppaukseen ja kunnostukseen. Tavoitteena on palauttaa vesialue tilaan, jossa se oli ennen viitostien rakentamista. Kunnostuksen suunnitteluun on saatu avustusta Etelä-Savon ELY-keskuksesta. 

Rehevöityvä vesistö aiheutti virkistyshaittoja 

Pian viitostien valmistumisen jälkeen alueen asukkaat huomasivat, että vesialueen tila alkoi heikentyä.  Naarankijärven yksityisten maanomistajien yhdyshenkilö Kyösti Vilhunen kertoo, että 1990-luvun alkupuolelta alkaen lahdekkeen vedenalainen ja -päällinen kasvillisuus lisääntyi vuosittain. 

- Myös irrallinen humus järvenpohjassa lisääntyi. Tämä johtui ruoppausjätepadon murtumisesta, jolloin muta levisi 300 metriä järven pohjoispään alueelle. Padon murtumisen jälkeen ruoppaus tehtiin samalle 70 metrin alueelle kuin ensimmäinen ruoppaus, vaikka tarve olisi ollut ruopata koko lahden alue, jonne muta levisi.  

Naarankijärven pohjoisosan lahdekkeen tilan heikentyminen on aiheuttanut monenlaista haittaa virkistyskäytölle. 

- Verkko-, katiska- ja viehekalastusta ei voi harrastaa, koska vedenalainen-  ja -päällinen kasvillisuus on lisääntynyt ja kalanpyydykset limoittuvat, toteaa Kyösti Vilhunen. Uiminen on mahdollista enää vain oman laiturin edustalla niin, että poistaa itse kasvillisuutta. Irrallinen humus vaatii uinnin jälkeen peseytymisen ja myös järvisyyhyä on esiintynyt. 

Alueen asukkaat sinnikkäitä ja aktiivisia - kunnostushanketta suunniteltiin pitkään      

Vesialueen kunnostusta vauhdittaakseen alueen maanomistajat sekä Tikkalan kylätoimikunta ja kalastuskunta ottivat jo 1990-luvulla useita kertoja yhteyttä viranomaisiin, joiden tehtäviin vesienhoito ja tieasiat kuuluvat. Yhteisiä tapaamisia järjestettiin 2000-luvun alkupuolelta lähtien mm. silloisen Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Mikkelin kaupungin edustajien kanssa.  

Vuonna 2006 Tikkalan kylätoimikunta esitti Mikkelin kaupunginhallitukselle, että alueen rakentamisen yhteydessä kunnostuskohteeksi otettaisiin Naarangin pohjoispään pahasti rehevöityneen vesialueen ennallistaminen. 

- Kylätoimikunta esitti toimenpiteiksi määrärahan myöntämistä ja suunnitelmaa lahden ruoppaamiseksi, kertoo Kyösti Vilhunen. Kaupunginhallitus toimitti Tikkalan kylätoimikunnan esityksen Tiehallinnon ja Mikkelin kaupungin teknisen toimen ja ympäristöpalvelujen tietoon toimenpiteitä varten.  

Naarankijärven pohjoisosa, jonka tie katkaisee. Lähde: Maanmittauslaitos

Toimeen tartuttiin 

Kunnostushanke alkoi edetä rivakammin vuonna 2019 kun Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen kutsui maanomistajat, Mikkelin kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen edustajat yhteiseen palaveriin. Tapaamisessa selvisi, että vesialueen hallitsija eli Itä-Puulan-Korpijärven osakaskunta voi toimia kunnostusavustuksen hakijana. 

Kunnostushanke saatiin konkreettisesti liikkeelle, kun alueen asukkaat ottivat yhteyttä Itä-Puulan-Korpijärven osakaskuntaan ja kertoivat Naarankijärven tilanteesta, sanoo osakaskunnan puheenjohtaja Seppo Lokka.  

- Hanketta oli yritetty saada aikaisemminkin pystyyn, mutta onneksi nyt saimme avustuksen kunnostushankkeen suunnitteluun ja vesilain mukaisen lupahakemuksen tekemiseen. ELY-keskuksen avustus on ensiarvoisen tärkeä, toteaa Lokka. 

Lokan mukaan alueen asukkaiden aktiivinen osallistuminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. 

- Olemme saaneet asukkailta tärkeää tietoa järven tilanteen kehittymisestä ja siitä, mitkä tekijät ovat ilmeisesti johtaneet ei toivuttuun kehityskulkuun. 

Kunnostussuunnitelmaa laatii parhaillaan Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy.  Ympäristöasiantuntija Timo Niemeläinen kertoo, että yleissuunnitelma lähtee pian tilaajien katsottavaksi.  

- Kun tilaaja on tarkastanut suunnitelman, se voidaan liittää hakemukseen ja toimittaa hakemus aluehallintovirastoon käsiteltäväksi.  

Avustuksilla parannetaan vesien tilaa 

Valtion vesistökunnostusavustuksilla toteutetaan ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Ohjelmasta rahoitettavilla hankkeilla halutaan parantaa vesien ja vesiympäristön tilaa sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa vesistökunnostajien yhteistyötä.

Vesistökunnostusavustuksia voi hakea tänä syksynä ajalla 18.10.-30.11.2021.

Teksti: Marjukka Manninen