Keski-Suomen maatilayrittämisen rakennekehitystä ja tulevaisuudennäkymiä selvitetty (Keski-Suomi)

Maatalouden rakennemuutos jatkuu vauhdikkaana Keski-Suomessa. Tilamäärä vähenee edelleen ja maatalouden tuotanto keskittyy suurempiin yksiköihin. Toisaalta sivutoiminen ja laajaperäisempi pellon käyttö yleistyy. Kotieläintuotannossa Keski-Suomi on viime vuosina jäänyt hiukan jälkeen monen muun maakunnan tahdista. Keskisuomalaisviljelijöiden luottamus kannattavuuden paranemiseen ja yleinen ilmapiiri on nyt kuitenkin hieman positiivisempi verrattuna vuoden takaiseen valtakunnalliseen tutkimukseen. Investointeja on suunnitteilla samaan tahtiin kuin Suomessa keskimäärin, tosin hieman varovaisemmassa kokoluokassa.

Keski-Suomen maatilojen lukumäärä on puolittunut ja kotieläintuotantotilojen lukumäärä on enää runsas neljännes parin vuosikymmenen takaisesta. Vuoteen 2022 ulottuvan ennusteen mukaan vuosittain 100-120 keskisuomalaista maatilaa lopettaa toimintansa, jolloin maakunnassa arvioidaan olevan 2190 maatilaa.

Maitotiloja Keski-Suomessa arvioidaan vuonna 2022 olevan 210 kpl, eli noin puolet nykyisestä määrästä. Sikatilat voitaneen silloin laskea jo kahden käden sormin. Tilanpidon lopettamiseen näyttää usein vaikuttavan jatkajan puuttuminen, kun samalla maatalouden kannattavuusnäkymät nähdään heikkona. Maatalouspolitiikan epävarmuus ja oma jaksaminen erityisesti kotieläintiloilla syö tuotannon jatkamisen motivaatiota. Maatalouden rinnalla harjoitetun muun yritystoiminnan ja metsätalouden kautta tiloille tuleva tulovirta tukee maatalouden harjoittamista Keski-Suomessa myös jatkossa.

Tilojen keskikoko kasvaa, nopeimmin lypsykarjatiloilla. Vuonna 2022 keskisuomalaisen maitotilan keskimääräinen peltopinta-ala arvioidaan olevan 96 hehtaaria. Kotieläintuotannon tehostaminen ja yksikkökoon kasvu eivät kuitenkaan näytä ainakaan maidon osalta riittävän korvaamaan tuotannosta poistuvaa määrää, naudanlihantuotannossa hiukan paremmin. Maatalouden kehittymisellä on maakunnassa laajat heijastusvaikutukset, onhan täällä mm. merkittävää eläintuotantoon ja kasvinviljelyyn perustuvaa elintarviketeollisuutta.

Viljatilojen ja tuotannoltaan vaikeammin määriteltävissä olevien tilojen osuuden ennakoidaan lähivuosina edelleen kasvavan. Monissa kunnissa kotieläintuotannon väheneminen on ollut tosiasia. Esimerkiksi Jämsän ja Äänekosken alueilla sivutoiminen tilanpito on lisääntynyt, mikä näkyy myös pellonkäytössä ja maatalouden taloudellisissa tunnusluvuissa. Pohjoinen Keski-Suomi on leimallisesti nurmiviljelyn sekä maito- ja nautakarjatalouden aluetta. Maatalouden kehityksessä on kuitenkin selviä kuntakohtaisia eroja.

Maatalous Keski-Suomessa tilastoraportti ja Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2022 -tutkimuksen tulokset julkistettiin 16.5.2017.
Raportit kokonaisuudessaan ovat luettavissa osoitteessa https://www.mtk.fi/liitot/keskisuomi/hankkeet/Toivo/fi_FI/KSMaatalRaportti/

Lisätietoa:
Pertti Ruuska
Projektipäällikkö, Toivo-tiedonvälityshanke
MTK-Keski-Suomi ry
p. 040 551 5769

Ulla Mehto-Hämäläinen
Yksikön päällikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
p. 0295 024 577 tai 0400 548 63

Raportit ja kehitysnäkymät -tutkimus on tehty osana MTK-Keski-Suomi ry:n hallinnoimaa Toivo-tiedonvälitys -hanketta, jota rahoitetaan Keski-Suomen ELY-keskuksesta EU:n Maaseuturahaston tuella.