- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Kallaveden lisäjuoksutus lopetettu (Pohjois-Savon ELY-keskus)
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.2.2014
Kallavesi
Kallaveden vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 81,68 m, mikä on 20 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi lukema. Kallaveden pinta on laskenut tammikuun puolivälin huippukorkeudesta 52 cm.
Lisäjuoksutus on lopetettu Naapuskosken padosta aamulla 28.2. Lähiviikkoina odotellaan kevään tuloa ja juoksutus aloitetaan tarvittaessa uudelleen. Nyt virtauksen pysäyttäminen saattaa aikaansaada Naapuskosken yläpuolisissa kapeikoissa (Hartikansalon venereitillä) petollisia ohuita jääkansia yhdessä ennustettujen pikkupakkasten kanssa. Heikon ja kantavan jään erottaminen saattaa olla mahdotonta pelkästään näköhavaintojen perusteella.
Unnukka ja Haukivesi
Kallaveden ja Unnukan (Saviveden) välinen korkeusero on nyt 55 cm. Vedenpinta Leppävirran yläpuolella on tasaantunut jo ennen lisäjuoksutuksen lopettamista samalle tasolle kuin Varkaudessa. Virtaama Leppävirralla on noin 120 m3/s.
Varkauden alapuolella likimain Saimaan tasossa oleva Haukivesi on pysynyt helmikuun alusta 1 cm vaihtelun puitteissa ennallaan. Vedenkorkeus on nyt 60 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Ennusteen mukaan maaliskuun loppupuoliskolla odotetaan muutaman sentin pinnanlaskua, mutta tilanne on erittäin herkkä säätilan muutoksille, koska pitkän aikavälin tilanne perustuu ajankohdan keskimääräiseen lämpötilaan ja sadantaan. Toteutuuko poikkeuksellisen talven jälkeen keskimääräinen kevät?
Iisalmen, Nilsiän ja Juojärven reittien säännöstellyt järvet
Iisalmen reitillä järvien pinnat on saatu säännöstelylupiensa ylärajoille. Juoksutukset ovat edelleen hieman ajankohdan keskiarvoja suurempia. Poro- ja Onkiveden pintoja on säännöstelylupien mukaan laskettava maaliskuun aikana vielä 15 cm.
Nilsiän reitin juoksutukset ovat normalisoitumassa ja vedenpinnat ovat ajankohdalle tyypillisesti laskevia. Syvärin vedenkorkeus on ollut helmikuun loppupuoliskolla vuoden 1960 jälkeen korkeimmillaan. Nykyinen taso on 50 cm pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Juojärven vedenpinta on 24 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Näin ollen Nilsiän reitillä riittää juoksutettavaa. Säännöstelylupien mukainen pinnanalennustarve maaliskuussa on Syvärillä 40 cm ja Vuotjärvellä 20 cm.
Juojärven pintaa on laskettu poikkeuksellisen talvitulvahuipun jälkeen jo 45 cm. Säännöstelyluvan mukaan ei ole enää välttämätöntä tarvetta juoksuttaa alemmaksi. Tämänhetkinen vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ylempänä.
Rautalammin reitin järvet
Rautalammin reitin latvoilla Pielavesi on 22 cm, Iisvesi ja Konnevesi 30 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Alempana virtausreitillä olevien odotetaan laskevan enemmän ennen kevättulvan alkamista kuin latvajärvi Pielaveden. Ennusteen mukaan tulvanousu jää kaikkialla vähäiseksi. Nykyisen lumitilanteen vallitessa kevättulva ennusteet ovat erittäin epävarmoja kaikissa järvissä.
Pohjavesitilanne
Pohjois-Savon pohjavesiesiintymissä pohjavedenpinta on korkealla.
Jää ja lumitilanne
Lunta on poikkeuksellisen vähän koko Pohjois-Savossa. Järvien jäänpaksuus on selkävesillä 40 – 45 cm. Maastoon purkautuneet vedet jäätyvät paannejääksi maastoon jo ennen vesistöjä. Maastoon ja virtavesiin jäätynyt hyytö tulee vaivaamaan koko lopputalven ja luultavasti aiheuttaa vahinkoja talvehtiville kasvustoille.
Lisätietoja
Vesistöinsinööri Ilkka Maksimainen, Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295026823, [email protected]
- Publiceringsdatum
- 2014-02-28