Uutiset 2021

Regional information

Nyheter 2020

Kaivannaisjätealueiden valtakunnallinen selvitystyö on edennyt vuoden aikana kuudessa kaivoskohteessa

Kesällä 2020 käynnistyneessä Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeessa ei ole vältytty yllätyksiltä, mutta hankkeessa on silti edistytty tavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisen vuoden selvitys- ja seurantakohteet valittiin käytettävissä olevien tietojen pohjalta.

Haverin vanhan kultakaivoksen alueella on yhä useita vanhoja kaivosrakennuksia, kuten kaivostorni. Alueella toimii myös pieni museo. Kaivosalueen rakennukset eivät kuulu KAJAK-hankkeeseen. Kuva: Sabina Mäki / ELY-keskus

Valtakunnallinen työ suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysvaikutusten kartoittamiseksi on edennyt ensimmäisenä vuonna odotusten mukaisesti. Selvitystyö kohdistuu 19 kaivannaisjätealueeseen, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa tai uhkaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Kohteet on listattu EU:n kaivannaisjätedirektiivin edellyttämään kansalliseen luetteloon.

”KAJAK-alueista johtuva ympäristön pilaantuminen ja siitä aiheutuvat ekologiset ja terveydelliset riskit eivät häviä ilman kunnostustoimia. Vastuu isännättömien kohteiden riskien selvittämisestä ja poistamisesta on viime kädessä valtiolla. KAJAK-hankkeella valtio edistää kohteiden riskienhallintaa. Tämä johtaa toivottavasti siihen, että kohteet voidaan poistaa kansallisesta luettelosta”, taustoittaa erityisasiantuntija Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

Kohteet on riskipisteytetty olemassa olevien tietojen ja mahdollisten aikaisempien tutkimustulosten pohjalta. Kunakin vuonna käynnistyvät hankkeet hyväksytään vuosittain ympäristöministeriön nimeämässä seurantaryhmässä.

Vuonna 2021 käynnistettiin kunnostaminen Haverin vanhan kultakaivoksen rikastushiekka-alueella Ylöjärvellä. Selvittäminen on käynnistymässä vielä syksyn aikana Leppävirralla Särkinimen kupari- ja nikkelikaivoksella, Outokummun keskustaajamassa sekä Salossa Orijärven vanhalla kaivosalueella, missä ryhdytään valmistelemaan jo kunnostussuunnitelmaa. Alustavat seurantatutkimukset käynnistetään syksyn aikana Mätäsvaaran kaivosalueella Lieksassa sekä Korsnäsin vanhalla lyijykaivoksella.

”Hanke on saatu tavoitteiden mukaisesti käyntiin ja selvityksiä ja seurantoja aloitettua sinä määrin, kuin hankkeeseen osoitetuilla resursseilla on ollut mahdollista. Työhän liittyvät vastuuselvitykset ja hallinnolliset prosessit vievät aikaa, ja tämä heijastuu selvitys- ja seurantatöiden aloitusajankohtaan”, Lehtosalo arvioi.

Yllätyksen voi aiheuttaa suojelu

Hanketta toteuttaa koko maassa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, mutta kaikissa kohteissa mukana on myös useita muita viranomaisia eri rooleissa.

”Hankkeiden edistämiseksi tarvitaan runsaasti eri viranomaisten yhteistyötä. Alueellisten ympäristöviranomaisten lisäksi hankkeisiin osallistuu tarpeen mukaan esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Säteilyturvakeskus sekä Museovirasto tai alueellinen vastuumuseo”, kertoo projektipäällikkö Kari Pyötsiä.

Alueellisen vastuumuseon näkökannat on huomioitu tarkoin esimerkiksi Salossa Orijärven kaivosalueella, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Osa kaivannaisjätealueista on myös suojeltu muinaismuistolain mukaisina kiinteinä muinaisjäännöksinä, joten KAJAK-hanke toteutetaan vain tarkoin rajatulla alueella.

Viranomaisten lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti alueiden kiinteistönomistajien kanssa kohde kerrallaan. Omistajilta edellytetään yhteistyötä ympäristökuormituksen ratkaisemiseksi.

”Mikäli maanomistaja ei ole halukas yhteistyöhön, tulee alueellisen valvontaviranomaisen puuttua kohteen aiheuttamaan kuormitukseen ja sen saattamiseen hyväksyttävälle tasolle”, Nina Lehtosalo huomauttaa.

Kustannukset ja vastuut selviävät kohde kerrallaan

Vuonna 2021 käynnistetyt selvitykset ja seurannat jatkuvat vuonna 2022. Pirkanmaan ELY-keskus esittää uusia, vuonna 2022 käynnistyviä kohteita ympäristöministeriön nimeämälle valtakunnalliselle pilaantuneiden alueiden seurantaryhmälle lokakuussa 2021. Tavoitteena on aloittaa kaikkien tarvittavien kohteiden selvitykset 5–6 vuoden sisällä.

”Kohteita tullaan kunnostamaan tarvittaessa riskiperusteisesti. Vaikka Pirkanmaan ELY-keskus toteuttaa selvitykset, kunnostustarpeesta päättää aina kullakin alueella toimiva ELY-keskus”, kertoo Kari Pyötsiä.

Ympäristö- ja terveysvaikutusten rinnalla selvitetään kohdekohtaisesti vastuukysymyksiä, jotta selviää, voiko valtio osallistua mahdollisiin kustannuksiin. Kaivannaisjätteisiin liittyvistä vastuista on myös valmistumassa lähiaikoina Suomen ympäristökeskuksen KAJAK V -raportti, joka ottaa asiaan kantaa yleisellä tasolla.

”Hankkeen ensimmäisen toteutusvuoden perusteella työ on haastavaa, mutta monella tavalla myös palkitsevaa. Tulevaisuus näyttää, saavuttaako hanke sille asetetut tavoitteet”, miettii Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

Lue lisää

KAJAK-hanke (maaperakuntoon.fi)