- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Jäät kantavat edelleen Keski-Suomen järvillä (Keski-Suomen ELY-keskus)
Alkuviikosta mitattiin jälleen jäänpaksuudet Keski-Suomen virallisilla seurantapaikoilla. Jäänpaksuus vaihtelee Keski-Suomessa 25–45 cm:n välillä.
Viime aikojen suojakelit ja räntäsateet eivät ole itsessään vielä heikentäneet jäätä. Paikoilla, joissa ei ole virtauksia, jäät kantavat kulkijan hyvin. Sellaisilla alueilla, missä virtauksia esiintyy, jäät ovat kuitenkin heikentyneet merkittävästi.
Jäällä autoillaan riskirajoilla
Autolla jäälle mielivien on oltava erityisen tarkkana tänä talvena. Laskennallisesti 20 cm:n teräsjää kantaa ajoneuvon, mutta silloin ei ole juurikaan marginaalia jään heikkenemiselle. Pienikin virtaus riittää tällöin heikentämään jään petolliseksi.
Virtauksia Pohjois-Päijänteellä
Pohjois-Päijänteellä jäätä heikentää Vaajakosken kautta tuleva virtaama, joka on ohentanut jään hyvin petolliseksi. Virtauksen vaikutus ulottuu Vaajakoskelta Noukanniemen kautta Samulinniemeen ja edelleen Nenäinniemen ohi Vähä-Urttiin. Lisäksi Vähä-Poron ja Iso-Poron välisessä kapeikossa on useana talvena havaittu samaisen virtauksen aiheuttama heikon jään alue. Vähä-Urtin ja Nenäiniemen alueella jäätilanteeseen vaikuttaa myös Keljonlahden voimalaitoksen lauhdevedet.
Pohjois-Päijänteellä liikuttaessa on hyvä huomioida, että pääosa virtauksista kulkee Hämeenlahden ja Lehtissaaren välistä. Vuoritsalon suuntaan pyrkiville ei Jyväskylän tai Vaajakosken suunnalta ole kovinkaan turvallisia reittivaihtoehtoja kuljettavaksi.
Lähivirkistysjärvillä jäätä 30 cm
Jyväsjärvellä mitattiin perjantaina 14.2. sataman edustalla, retkiluisteluradan vieressä, jäänvahvuudeksi 31 cm. Palokkajärvellä Ritoniemen uimarannan edustalla jäänvahvuus oli 27 cm ja Tuomiojärvellä Viitaniemen uimarannalla 33 cm. Tuomiojärvellä on lehtisaaren itäpuolelle merkitty lippusiimoin heikon jään alue, joka on aiheutunut alusveden hapettamisesta.
Heikon jään kartat jälleen netissä
Keski-Suomen ELY-keskuksen koostamat heikon jään kartat löytyvät jälleen ELY-keskuksen netti- ja Facebook-sivuilta. Heikon jään alueita on kartoitettu eteläiseltä Leppävedeltä, Pohjois-Päijänteeltä, Jyväsjärveltä, Palokkajärveltä, Tuomiojärveltä sekä Alvajärveltä.
• ely-keskus.fi > Ympäristö > Ympäristön tilan seuranta > Vesitilanne (jää-, lumi-) (valitse oikealta alueeksi Keski-Suomi)
• www.facebook.com/yhteinenymparistomme
Jäänpaksuuksia Keski-Suomessa 14.2.
Kuuhankavesi, Hankasalmi: 29 cm
Muurasjärvi, Pihtipudas: 39 cm
Saanijärvi, Pihtipudas: 42 cm
Petäjävesi, Karikkoselkä: 25 cm
Pääjärvi, Karstula: 33 cm
Näreselkä, Konnevesi: 27 cm
Jääsjärvi, Hartola: 33 cm
Jyväskylä
Jyväsjärvi, satama: 31 cm
Palokkajärvi, Ritoniemi: 27 cm
Tuomiojärvi, Viitaniemi: 33 cm
Lisätiedot
Tarkastaja
Kimmo Häkkinen
kimmo.hakkinen(at)ely-keskus.fi
p. 050 380 7360
- Publiceringsdatum
- 2014-02-14