Navigeringsmeny

Regional information

Hirvi- ja kaurisvaara-alueille lisää näkyvyyttä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Autoilijaa saattaa ihmetyttää, miksi valtateiden varsilla tulee vastaan välillä syvälle metsään pensastosta ja jopa puustosta raivattuja tiejaksoja. Syy on varsin yksinkertainen: puustoa ja pensastoa poistetaan pidemmältä tielle tulevien hirvien ja peurojen havaitsemiseksi. Raivauksia tehdään tänä vuonna valtatiellä 10 tiejaksoilla, joissa varoitetaan hirvistä tai kauriseläimistä ja tieympäristö on tiheää pensastoa ja puustoa ja näkemät metsään ovat merkittävästi rajoittuneet.

Normaalia pienpuustoa eli tiealueen rajaan ulottuvaa vesakointia tehdään teiden varrella kolmen vuoden välein. Uutena operaationa tänä kesänä raivataan lisäksi hirvivaaramerkkien vaikutusalueella puustoa ja pensastoa pidemmältä. Tavoitteena on raivata ajoradan reunaviivasta lähtien noin 30 metrin etäisyydeltä. Lisäksi oksakorkeutta nostetaan kahteen ja puoleen metriin.

Turvallisuutta halutaan parantaa

Työn tavoitteena on lisätä autoilijan näkemää metsän suuntaan, jotta riistavaara-alueilla eläimet näkyisivät aikaisemmin ja paremmin ajoradalle ja autoilijat ehtisivät reagoida ja estää mahdollisen yhteentörmäyksen. Reagointiaika voi lisääntyä jopa 4 sekunnilla.

Riistavaara-alueet ovat useiden kilometrien mittaisia, joten myös raivausta tehdään samanmittaisissa jaksoissa. Pensastoa ja puustoa tiealueen ulkopuolelta raivataan metsänomistajien suostumuksella.

Karsintaan kannustetaan muuallakin

ELY-keskuksen tilaaman raivaustyön yhteydessä tarjotaan metsänomistajille mahdollisuutta raivata ja hakata metsäänsä kustannuksellaan samassa yhteydessä, jolloin näkemät saadaan vieläkin paremmiksi ja tien ja metsän väliin muodostuu puustosta ja pensastosta vapaa väylä myös metsänhoidon tarpeisiin. Metsänomistaja saa tulot puustosta ja hakkuujätteestä.

Hirvieläinonnettomuudet ovat yleisin onnettomuusluokka, eniten onnettomuuksia tapahtuu päätieverkolla

Varsinais-Suomen ja Satakunnan tieliikenteessä tapahtui vuonna 2019 hirvieläinonnettomuuksia yhteensä 4165 kpl (hirvi 207 kpl, valkohäntäpeura 2550 kpl ja metsäkauris 1408 kpl).

Eniten hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu päätieverkolla; Varsinais-Suomessa valtateillä 8, 9 ja 10 sekä kantateillä 52, 41 ja 43 sekä Satakunnan alueella valtateillä 2, 8, 11, 12 ja 23 sekä kantatiellä 43 ja maantiellä 204. Peuraonnettomuuksia on tapahtunut koko alueella. Selvästi eniten hirvi- ja peuraonnettomuuksia tapahtuu tieverkolla, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h.

Hirvieläinonnettomuudet ovat yleisin onnettomuusluokka. Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa, eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Peuraonnettomuuksia tapahtui eniten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Hirvieläinkannan koko vaikuttaa suoraan hirvieläinonnettomuuksien määrään. Raportoitujen hirvieläinonnettomuuksien lisäksi tapahtuu arvioiden mukaan monikymmenkertainen määrä läheltä piti -tilanteita, jolloin autoilija välttää onnettomuuden tiellä olevan tai tien yli juoksevan hirvieläimen kanssa. Osa etenkin pienten hirvieläinten kanssa tapahtuneista onnettomuuksista jää raportoimatta, jos niissä ei tule ajoneuvovahinkoja.

Tienpitäjän toimet kohdistetaan ensisijaisesti vilkasliikenteisille teille 

Hirvieläinonnettomuuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla hirvieläinkantaan, hirvieläinten käyttäytymiseen ja kuljettajan käyttäytymiseen. Hirvi- ja valkohäntäpeurakantaa säännellään pyyntiluvanvaraisella metsästyksellä.

Tärkeimmät tienpitäjän keinot eläinonnettomuuksien välttämiseksi ovat varoittaminen, riista-aitojen rakentaminen, tienvarsien tehostettu raivaaminen näkyvyyden parantamiseksi ja ajonopeuksien rajoittaminen.

Liikenneturvallisuusanalyysien, hirvien kulkureittien ja elinalueiden tunnistamisen sekä tieluokan mukaan hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet pyritään kohdistamaan mahdollisimman optimaalisesti. Tärkeimpiä kohteita ovat valtatiet ja vilkasliikenteiset kanta- ja seututiet.

Onnettomuusriski vaihtelee vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan

Hirvionnettomuuksia tapahtuu eniten syys-, loka ja marraskuussa. Peurakolareiden määrä on suurimmillaan loka- marraskuussa.

Hirvieläimet liikkuvat eniten juuri ennen auringonnousua tai illalla auringonlaskun jälkeen. Todennäköisesti eläimet liikkuvat yhtä paljon sekä aamuhämärässä että iltahämärässä, mutta ilta-aikaan liikennemäärä on aamua suurempi ja todennäköisyys onnettomuudelle on näin ollen myös suurempi. Iltahämärän suurta onnettomuusriskiä voivat selittää myös valon, vuorokausirytmin ja vuorokaudenajan mahdolliset vaikutukset kuljettajan vireyteen sekä tieympäristön heikko havaittavuus ja näkyvyyden heikentyminen ajokelin hämärtyessä.

Tievalaistuksella ei aikaisempien onnettomuustietojen perusteella vaikuta olevan merkittävää vaikutusta onnettomuuksien määrään.

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi tai p. 0295 020 600 (Liikenteen asiakaspalvelu)

Pressmeddelanden till 23.9.2020

Pressmeddelanden 2020 (till 23.9.2020)