Heikosti kantavan kohvajään osuus jo yli puolet jäänpaksuudesta (Etelä-Savo)

Helmi- ja maaliskuun vaihteen lämmin jakso aiheutti jään päälle olevan lumikerroksen sulamisen. Pian tämän jälkeen tullut pakkasjakso ei kuitenkaan vaikuttanut teräsjään paksuuteen. Teräsjään osuus kokonaisjäänpaksuudesta on siis edelleen säilynyt samana kuin tammikuun alussa tehdyissä mittauksissa. Viimeaikainen pakkasjakso jäädytti jääkerrosten välissä olevat vesi- ja kohvakerrokset yhtenäiseksi kohvajääksi kaikilla mittauspaikoilla. Kokonaisjäänpaksuus on kuitenkin pysynyt samana tai kasvanut vain vähän. Jäätymistä on siis tapahtunut lähinnä teräsjään päällä olevissa kerroksissa.

Peru- ja Pyhävedellä kohvajään osuus on selvästi yli puolet jään kokonaispaksuudesta ja Korpijärvellä sekä Yövedellä kohvajään osuus jään kokonaispaksuudesta on jo n. 80 %. Mäntyharjun Korpijärvellä teräsjään paksuus oli edelleen pienimmillään (8 cm). Kaikissa mittauspaikoissa jään päällä oli lunta 5-7 cm.

Etelä-Savon ELY-keskus mittasi jään paksuutta maanantaina 11.3.2019 neljällä järvellä maakunnan etelä- ja länsiosassa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta.

Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on enintään puolet teräsjään kantavuudesta.

• Jäätilannekatsaus 10.-11.3.2019, Etelä-Savo

Lisätietoja:
Vesitalousasiantuntija Tarmo Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 031
Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi