- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Uutiset 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Nyheter 2013
EU:n rakennerahastohankkeiden hallinto keskitetään neljään ELY-keskukseen, asiakaspalvelua jatkossakin kaikista ELY-keskuksista (Pirkanmaan ELY-keskus)
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 18.9.2013, että vuonna 2014 alkavalla rakennerahastokaudella jokaisella suuralueella eli Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa on kussakin yksi rakennerahastotoimintaan erikoistunut ELY-keskus.
Nämä ovat
- Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Oulu),
- Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus (Mikkeli),
- Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus (Jyväskylä) ja
- Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus (Lahti).
Yhteistyö ja verkostomainen toimintatapa korostuvat tulevassa mallissa.
Pirkanmaa kuuluu Länsi-Suomen suuralueeseen, joten rakennerahastotoiminnan hallinnollinen ELY-keskuksemme on Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylässä. Uudistus koskee tulevalla rakennerahastokaudella 2014-2020 Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastoja (EAKR ja ESR).
Missä asiakas asioi rakennerahastokysymyksissä?
Asiakkaat asioivat edelleen oman maakuntansa ELY-keskuksen kanssa, pirkanmaalaiset siis Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Jokainen ELY-keskus säilyy oman alueensa merkittävänä aluekehitystoimijana ja alueen maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsittelee edelleen merkittävimmät alueen rakennerahastovaroin rahoitettavat kehityshankkeet pl. yritystuet, jotka ovat liikesalaisuuden piirissä. Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto jatkavat alueellista yhteistyötään kehittämishankkeiden ja -toimijoiden kanssa.
Miksi uudistus tehdään?
Rakennerahastojen hallintomallin uudistusta on valmisteltu viime keväästä lähtien. Kesän aikana työ- ja elinkeinoministeriö TEM teki asiassa tarvittavat selvitykset ja kuuli laajasti rakennerahastotoimijoita ja -asiantuntijoita. Lisäksi hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että rakennerahastojen hallintomalli uudistetaan kustannustehokkaammaksi. Uudistuksella varmistetaan, että tulevan rakennerahastokauden ohjelma tukee kasvua, työllisyyttä, vähähiilisyyttä ja rakennemuutosta.
Rakennerahastojen hallinnon uudistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen on välttämätöntä, koska vuoden 2014 alusta alkavalla rakennerahastokaudella käytössä on lähes kolmasosa vähemmän rahoitusta, koko Suomen osalta tämä tarkoittaa noin miljardin euron vähennystä. Suomen hallintojärjestelmä on nykyisin hajanainen ja rahoittajaviranomaisia on 43. Komissio on toistuvasti kehottanut Suomea vähentämään rahoittavien viranomaisten määrää.
Katso lisätietoa:
- Publiceringsdatum
- 2013-09-26