Navigeringsmeny
Tiedotteet 2016

Pressmeddelanden 2016

Pressmeddelanden 2016

Etelä-Savon järvillä koe- ja poistokalastettiin vuonna 2015 - tavoitteena vesien hyvä tila (Etelä-Savon ELY-keskus)

Kymmenestä Etelä-Savon järvestä poistettiin vuonna 2015 ns. vähempiarvoista kalaa yhteensä 170 tonnia. Muutamilla Etelä-Savon järvillä tehtiin koekalastuksia, joiden perusteella arvioidaan tulevia poistokalastustarpeita.  Koe- ja poistokalastukset ovat osa Etelä-Savon vesienhoitoa, jonka tavoitteena on saada huonokuntoiset vedet hyvään tilaan ja turvata hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen tila. Kalastuksia koordinoivat yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskus, kalastusalueet ja osakaskunnat.

Etelä-Savon järvistä poistettiin 170 tonnia pikkukalaa

Kalaston poistopyyntejä tehtiin vuonna 2015 kymmenellä Etelä-Savon järvellä. Kalastukset tehtiin Mikkelin alapuolisella Saimaalla, Kyyvedellä, Jäppilän lammilla, Virtasalmen alueella, Jorosisten Joroisselällä ja Haapaselällä sekä Rantasalmen Pienellä ja Suurella Raudanvedellä. Poistokalastussaliin kokonaismäärä oli 170 tonnia, joka on suurin sitten vuoden 2012 jolloin pyydettiin kohteiden runsaudesta johtuen ennätykselliset 207 tonnia. Vesienhoidollisissa poistokalastuksissa poistetaan tehopyynnin särkisaalis sekä muut pienet planktonsyöjäkalat, mutta järveen palautetaan saaliin joukossa olevat petokalat.

Suurimmat yksittäiset saaliit saatiin Kyyvedeltä (72 tonnia) ja Mikkelin alapuoliselta Saimaalta (57 tonnia). Joroisselällä saaliin määrä oli noin 19 tonnia. Muilla alueilla saalismäärät olivat pienempiä, koska kalastusmäärät olivat vähäisempiä. Hehtaaria kohti laskettuna tavoitteiden mukaisiin kalaston poistomääriin päästiin Mikkelin alapuoleisella Saimaalla sekä Kyyveden Kiviselän-Kapustasalmen alueella. 

Poistokalastusten hyötyä arvoidaan koekalastuksilla

Poistokalastusten vesienhoidollista hyötyä, vaikuttavuutta ja mahdollisuutta pitää pääsääntöisesti aina arvioida koekalastamalla järvi. Poistokalastuksiin ei ryhdytä tyydyttävillä järvillä vain niiden huonon tilaluokituksen takia.

Etelä-Savossa koekalastuksia toteutettiin nuottaamalla Juvan Toiviojärvellä sekä Pieksämäen Ala- ja Ylä-Silillä, Kirvesjärvellä, Loukeella ja Naarajärvellä. Koekalastukset tehtiin Nordic-verkoilla Haukivuoren Suovun- ja Juurikkaselällä sekä Pieksämäen Pohjois- ja Etelä-Virmaksella, Iso-Syvällä ja Iso-Nivulla.

Koekalastustuloksia hyödynnetään arvioitaessa lähivuosien poistokalastuksia. Koekalastukset verkoilla eivät kuvaa suurten kalojen määrää vesistössä. Suurimmat vuoden 2015 Etelä-Savon kuuden vesialueen kesän koepyynneissä saadut kalat olivatkin 1,1 kiloinen hauki ja 825 grammaa painanut kuha. Vuoden 2015 koekalastusten perusteella suositellaan särkikalojen tehokalastustoimia ainakin Haukivuoren Suovunselällä. Muut vuoden 2016 poistokalastukset arvioidaan ja suunnitellaan yhteistyöryhmissä alueittain kevään kuluessa.

Vesienhoitotoimet keskitetään heikoimmassa tilassa oleviin vesistöihin

Vesistön hoito poistokalastamalla pohjautuu osin tietoon ja arvioon vesistön tilasta. ELY-keskus on arvioinut Etelä-Savon vesistöjen ekologista tilaa ja riskitekijöitä vesienhoitosuunnitelmissa. Vesienhoitotoimia kohdennetaan välttävässä tai tyydyttävässä tilassa oleviin järviin.

Tyydyttävän ja välttävän vesialueen ongelmat on osoitettava johtuvaksi muusta kuin pelkästään ulkoisesta ravinnekuormituksesta, mitä voidaan arvioida muun muassa fosforin ja klorofyllin määräsuhteilla silloin, kun ravinteista ja levämääristä on runsaasti tuoreita mittauksia. Kalastorakenne on tutkinnallisin keinoin arvioitava. Mikäli särkikalojen määrä on poikkeuksellisen suuri, esimerkiksi yli 50 % suuresta saaliskalamassasta, ja samanaikaisesti petokalojen alhainen (alle 25 %), on tehokalastukselle olemassa mielekäs syy.

Vesistöt kuntoon kaikin keinoin  

Vesienhoidon valtakunnallisena tavoitteena on saattaa huonokuntoiset vesistöt kyseiselle vesistötyypille ominaiseen hyvään ekologiseen tilaan. Lisäksi tavoitteena on turvata hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen ekologinen tila. Tavoitteisin pyritään vaikuttamalla ulkoiseen kuormitukseen kohdistamalla toimia maa-alueella yksitäisiin kuormituslähteisin (pistemäiset kuormittajat, kuten jätevedenpuhdistamot) ja vesistön valuma-alueelta tulevaan kuormitukseen (hajakuormitus, kuten metsätalous) ja tekemällä hoitotoimia itse vesistössä.

Vesistöön kohdistuvia hoitotoimia voivat olla mm. hapetus, sedimenttien tiivistäminen vesikasvillisuuden poisto sekä tehokalastus. Hapetuksella ja sedimenttien käsittelyillä pyritään vaikuttamaan järven sisäiseen kuormitukseen. Vesikasvillisuuden poistolla pyritään parantamaan veden vaihtuvuutta ja tätä kautta parantamaan veden virkistyskäyttöä. Hoitokalastuksella pyritään vähentämään särkikalojen osuutta kalastossa sekä lisäämään kasviplanktonia syövän eläinplanktonin määrää. Onnistuessaan nämä toimet vähentävät leväkukintoja ja pohjaeläimiä syövien kalojen aiheuttamaa kiintoaineksen ja ravinteiden siirtymistä sedimentistä veteen. Lisäksi hoitokalastus parantaa kalastuksen kannalta arvokkaampien kalalajien elinoloja ja kasvua. Poistokalastuksen vaikutukset voivat näkyä melko nopeasti mm. parantuneena näkösyvyytenä.

Hyvien vaikutusten pysyvyys vaatii kuitenkin jatkuvia hoitokalastustoimia. Lisäksi on huomattava, että kalastoon kohdistuvat toimet eivät sovellu kaikille järville ja toimenpiteiden onnistumisen ja soveltuvuuden arviointi vaatii mm. kalaston rakenteen sekä muiden asiaan vaikuttavien, kuten ulkoisen kuormituksen selvittämistä. Pysyvämmät vedenlaadun muutokset vaativat yleensä aina ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Hoitokalastuksen rooli pitää nähdä ennen kaikkea vesienhoitoa tukevana toimenpiteenä.

Lisätietoja:

Vesistöasiantuntija Antti Haapala, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 173
Ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 228


Regional information