Siirtoistutukset mahdollistavat rapuherkkujen nauttimisen myös tulevina vuosina (Pohjois-Savon ELY-keskus)
- Ravut pitävät heinäsirkan siritystä muistuttavaa ääntä, josta myös tietää, että niillä on kaikki hyvin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Kari Kosunen kertoo. Auton kyydissä laatikoissa on 830 pientä jokiravun poikasta matkalla kohti uutta elinympäristöä.
(Tästä linkistä kuulet sirityksen ELY-keskuksen Instagram-tililtä)
Pohjois-Savossa rapuruttoa alkoi esiintyä runsaasti 1950-1960 luvuilla, ensimmäiset ruttohavainnot Savossa tehtiin jo 1930-luvulla. Vieraslaji täplärapu on maakunnassa onneksi vain paikoin vallannut elinsijaa (mm. Leppävirralla Sorsavedessä, Suvasvedessä ja Unnukassa, Rautalammin reitillä Konnevedessä ja Vesantojärvessä). Hämeessä täplärapu on jo valtalaji. Maakunnassa on kuitenkin vielä jäljellä hyviä ja tuottavia jokirapukantoja ja jokiravun istutuksiin on panostettu useamman vuosikymmenen ajan.
Istutukset ajoittuvat heinäkuun lopulle - elokuun puolivälin paikkeille, jolloin ravut ovat jo vaihtaneet kuorensa. Istutettavat ravut ovat kooltaan noin 6-8 cm pituisia. Kosunen kertoo, että Pohjois-Savossa on neljä aluetta, josta ELY-keskuksen siirtoistuttamat jokiravun poikaset tulevat eikä näissä vesistöissä ole havaittu rapuruttoa tai muita tauteja. –Näillä alueilla on muutama ravustaja, joka pyytävät korvausta vastaan rapuja istutuksia varten, Kosunen kertoo.
- Ravut kuljetetaan uudelle vesialueelle sanomalehdillä vuoratuissa laatikoissa, joihin ei lisätä vettä. Ravut kestävät hyvin kuljetusta. Vastaanottopäässä yhdessä alueen vesistön edustajan kanssa ravut pudotetaan järveen. Ihanteellinen paikka on matala, kivikkoinen ja suojaisa paikka. Kaikista tehdyistä istutuksista tehdään istutuspöytäkirja, Kosunen kuvailee istutusta.
Rapujen istutus rahoitetaan kalatalousmaksuin
Osa rapuistutuksista on ns. velvoiteistutuksia, jotka rahoitetaan kalatalousmaksuin. Ympäristö- ja vesitalousluvissa voidaan määritellä kalataloudellisia velvoitteita kuten kalatalousmaksu, jolla korvataan mm. asutus- ja teollisuuslaitosten sekä turvetuotannon jätevesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja.
ELY-keskus laatii kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmat asianosaisten haitankärsijöiden kuulemisen jälkeen yleensä useampivuotisiksi. Ennen kuin suunnitelma hyväksytään, kuullaan osakaskuntia ja kalastusalueita. Vesistö vesistöalueilla voidaan esimerkiksi järjestää yleisötilaisuuksia, joissa keskustellaan paikallisten asukkaisen kanssa, mitä rahalla halutaan tehdä. Kunnostustyöt voivat olla rapujen istuttamisen lisäksi esimerkiksi vesikasvillisuuden poisto, kalamerkinnät, ruoppaus.
Ennen kala- tai rapuistutuksia täytyy varmistaa mahdollinen luvan tarve. Mikäli istutettavaa lajia tai kantaa ei vesialueella esiinny ennestään, istutukseen tarvitaan aina lupa ELY-keskukselta. Harkittaessa elävien kalojen, rapujen tai mädin siirtoa vesistöalueelta toiselle tulee aina ensin ottaa yhteys ELY-keskuksen kalatalousviranomaiseen, jotta kalatautien ja rapuruton leviäminen ehkäistään. Kalatalousviranomaiselta voi kysyä neuvoja oikean kala- ja rapulajin ja kannan valinnasta ja sopivista istutustiheyksistä sekä siitä, kannattaako istutus ylipäätään.
Kansallisen rapustrategian tavoitteena on elinvoimaiset rapukannat
Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi ja vastaa Järvi-Suomen alueen kala- ja raputalouden kehittämistä. Kalatalousasioita keskitettiin vuoden vaihteessa ja nykyään Pohjois-Savo vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa kalataloustehtävistä Pohjois-Savon lisäksi myös Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä.
Kansallisen rapustrategian (2013 – 2022) tavoitteena on jokiravun suojelu ja täpläravun kotiutuksen hallinta. Lisäksi strategiassa otetaan kantaa rapukantojen hyödyntämiseen ja koko kalatalousalan sitouttamiseen rapukantojen hoitoon. Rapustrategia korostaa paikallisen osallistumisen ja päätöksenteon merkitystä.
Tavoitteena on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous. Jotta tavoitteeseen päästään, edellyttää se sitä, että alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina ja sen elinympäristöjä ja kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella.
Tutustu rapustrategiaan tästä linkistä (mmm.fi)
Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Kari Kosunen, kalatalousasiantuntija
Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, Pohjois-Savon ELY-keskus
puh. 0400-251188, kari.kosunen(at)ely-keskus.fi
(teksti ja kuvat Jaana Hiltunen)