Navigeringsmeny
Nyheter 2013

Nyheter 2013

Nyheter

Biotalous on seuraava mahdollisuus
(Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Resurssien niukkuus ja tarve ilmastonmuutoksen hidastamiseen kasvattavat biotalousosaamisen ja –tuotteiden globaalia kysyntää. Suomessa runsas biomassa, puhdas makea vesi, turvalliset elintarvikeketjut ja korkea osaaminen tarjoavat hyvät lähtökohdat biotalouden edistämiselle. 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajat sekä maa- ja metsätalousministeriön delegaatio kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion johdolla tutustuivat kehittyvään biotalouden liiketoimintaan Vakka-Suomessa. Ekskursion järjestelyistä vastasi ELY-keskus ja toimialapäällikkö Markku Alm.

  • Keskeiset ministeriöt ovat yhtä mieltä siitä, että biotalous on suuri mahdollisuus, joka on kuitenkin lähtenyt kangerrellen kehittymään. TEMin, YM:n ja MMM:n yhteistyönä, viimeksi mainitun aloitteesta, on valmisteltu biotalousstrategiaa, joka on määrä julkistaa vielä ennen juhannusta, kertoi Husu-Kallio.

Mahdollisuudet kurottavat moneen suuntaan. Suomessa voidaan tuottaa puhtaita elintarvikkeita, hyödyntää puuta rakentamisessa ja uusiutuvaa energiaa asumisessa, liikkumisessa ja teollisuudessa, jalostaa biopohjaisia kuluttajatuotteita, tuotteistaa hyvinvointipalveluja, jne.

Biotalouden kehittäminen tulee keskittymään osaamisen parempaan hyödyntämiseen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseen.


Suljetun kierron Sybimar

Jos ennakkoluulottomuus, innovointi, kokeilunhalu, riskinottokyky ja sinnikkyys nähdään biotalousstrategisestikin onnistumisen edellytyksinä, on lounaissuomella tarjota malliksi Sybimar Oy ja toimitusjohtaja Rami Salminen yhteistyökumppaneineen.
 


Toimitusjohtaja Rami Salminen esittelee Sybimar Oy:n laitosten toimintaa.
Kiinnostuneena kuuntelevat mm. kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja ylijohtaja Pekka Sundman.


Valmistumassa on suljetun kierron laitoskokonaisuus, jossa pääbisnes on kalankasvatus, ja sitä mahdollistavat ekotehokas energialaitos (biokaasu), kasvihuone, jätevedenpuhdistamo, bioöljylaitos ja konepaja. Miten nämä kaikki liittyvät yhteen?

Laitos ottaa vastaan vuodessa 18000 tonnia biojätettä, josta valmistetaan biokaasua ja edelleen sähköä ja lämpöä kiertovesi-kalankasvatuslaitoksen lämmittämiseen ja laitosten sähköntarpeeseen. Osasta biojätettä valmistetaan bioöljyä konepajan käyttöön ja myyntiin. Kalankasvatusaltaiden vesi tulee kiertämään kasvihuoneiden kautta, jolloin ravinnepitoinen vesi lannoittaa kasveja. Kalojen tuottama hiilidioksidi puolestaan johdetaan kasvihuoneilmaan kasvien yhteyttämisen käyttöön. Konepajalla valmistetaan kalanviljelylaitosten käsittelylinjastoja ja prosessilaitteita.

  • Yhteistyökumppaneiden pääomasijoituksen lisäksi myös valtion rahoitusapu on ollut oleellisen tärkeää laitoksen toteuttamisessa. Pilottilaitos tarvitsee välttämättä tukea, korosti Salminen.

Katso: www.sybimar.fi


Soijapavusta tehokasta valkuaisrehua

Uuteenkaupunkiin on kovaa vauhtia valmistumassa myös Finnprotein Oy:n soijaproteiinitehdas. Brasiliasta tuotettavasta soijapavusta (230.000 tn/a) valmistetaan soijarouhetta ja soijaöljyä sekä muutamia sivutuotteita. Laitoskokonaisuuden valmistuminen on edellyttänyt noin 130 miljoonan euron rahoitusta. Laitos työllistää noin 65 henkilöä. Rakennusaikana töissä on satoja henkilöitä.

  • Tavoitteena on tuottaa luotettavaa, ehdottomasti geenimuuntelematonta rehua lähinnä pohjoismaisille markkinoille. Asiakaskunta koostuu noin 15:stä porsaan-, broilerin- ja kalankasvatuksen suurasiakkaasta, ja tehtaan on tarkoitus korvata muu tuontirehu niin pitkälle kuin mahdollista, kertoi toimitusjohtaja Mikko Nordberg. Mm. Norjan lohikasvatus tullee olemaan yritykselle suuri asiakas.

Tuotanto käynnistyy syyskuussa ja tuotteet lähtevät suoraan ostajille joko rekkakuormina tai Uudenkaupungin satamassa olevan varaston kautta laivattuna.

Lisää: www.finnprotein.fi


VARRU-hanke

  • Monien signaalien perusteella paikallisen ruoan merkitys kuluttajalle kasvaa ja elintarvikeala kuuluu tulevaisuuden merkittäviin kasvualoihin. Hallituksen ruokapoliittinen selonteko korostaa ruokaketjun kannattavuutta, kilpailukykyä, jäljitettävyyttä, vastuullisuutta, tutkimustulosten hyödyntämistä ja yhteistyön lisäämistä kaikilla tasoilla, kertoi Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen projektipäällikkö Laura Mattinen.

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeessa (VARRU) tavoitteena on tarjota tietoa ja osaamista yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi; edistää toimijoiden tietoisuutta muuttuvista toimintaympäristöistä, verkostoista ja yhteistyön mahdollisuuksista sekä avata näköaloja kehittää ideoita uuden, ennakkoluulottoman tuotekonseptoinnin tueksi.  Huomattavaa on, että ruokaketjuun sisällytetään alkutuotannon, jalostuksen ja kaupan lisäksi myös ruokakulttuurin kehittäminen.

Tutustu: www.varru.fi


Ohrasta olueksi – tai nokkosesta

Panimoala on viime vuosina kehittynyt vahvastiVakka-Suomessa. Uudessakaupungissa pannaanolutta kokeeksi myös nokkosesta. Lounaalla GasthausPookissa ekskursiolaiset saivat maistaa erinomaisen raikasta nokkos-pils'iä. Vakka-Suomen Panimo Oy valmistaa Prykmestar-tuotemerkillä uusia oluita, jotka kuuluvat myös Alkon valikoimiin.

  • Paikallisilla pienpanimoiden oluilla on kysyntää. Toimitilojen seinät pullistelevat jo ja valmistelemme uusien tilojen rakentamista, kertoi tyytyväinen myyntipäällikkö Timo Pitkänen.

Tutustu: www.vasp.fi


Nokkos-Pils on tänä keväänä yksi Vakka-Suomen Panimo Oy:n Prykmestar-tuotteista


Teksti ja kuvat: Merja Haliseva-Soila


Regional information