Vesistöjen säännöstelyn kehittämistyöllä on Pirkanmaalla jo vuosien perinteet (Pirkanmaan ELY-keskus)
Pirkanmaan vesistöjen säännöstelyjen päätarkoitus on alun perin ollut tulvasuojelun ja vesivoiman edistäminen. Näiden tarpeiden rinnalle on kasvanut kiinnostus vesien moninaista käyttöä kohtaan ja virkistyskäytön merkitys on noussut entistä suurempaan rooliin. Keskustelu oli aktiivista jo 1980-luvulla ja esimerkiksi Näsijärvellä syntyi 1980-luvulla Näsijärvi-liike, jonka tarkoituksena oli muuttaa säännöstelyä ottamaan paremmin virkistyskäyttö huomioon.
Vielä 1990-luvun alussa valtion säännöstelyasiat johdettiin keskusvirastosta, mutta 90-luvun lopulla alueellinen painoarvo lisääntyi. Pirkanmaalla Pyhäjärven ja Vanajaveden säännöstelylupa siirtyi ympäristökeskukselle vuosina 1995–1997 ja myöhemmin organisaatio muuttui ELY-keskukseksi. Alueellinen painoarvo lisäsi yhteistyötä säännöstely-yhtiöiden kanssa, ja vesiasioita katsottiin alueellisesta näkökulmasta laajakantoisemmin sekä pitkäjänteisemmin.
Vuonna 2004 valmistui selvitys Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämiseksi, joka pyrki löytämään ratkaisuja säännöstelyn haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Selvityksen myötä annettiin 15 suositusta säännöstelykäytäntöjen muuttamiseksi sekä säännöstelyhaittojen vähentämiseksi hoito- ja kunnostustoimenpitein Näsijärvellä, Pyhäjärvellä, Vanajavedellä sekä Rauta-Kulovedellä. Suositusten toteutumista on edistetty aktiivisesti ja niiden toteutumista seurattu. Vuonna 2014 koottiin yhteen tieto suositusten toteutumisesta ja todettiin muun muassa, että säännöstelyssä on etenkin keväällä otettu paremmin erilaiset vesitilanteet huomioon. Raportti ja yhteenveto ovat saatavina sähköisesti:
- Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
- Yhteenvetoraportti Pirkanmaan säännöstelysuositusten toteutumisesta
Vuonna 2014, eli 10 vuotta säännöstelyn kehittämisselvityksen valmistumisen jälkeen, nähtiin tarve aloittaa säännöstelysuositusten päivitystyö Pirkanmaalla. Syinä ovat lainsäädäntömuutokset (esim. vesienhoitolaki ja tulvariskilaki) sekä ilmastonmuutostutkimusten ja vesistöissä tehtyjen selvitysten tuomat uudet tiedot. Päivitystyön ohessa säännöstelysuositukset luodaan nyt myös Kyrösjärvelle, Mahnalanselälle ja Kirkkojärvelle. Syksyllä 2014 kokoontui iso joukko kuntien ja vesistönkäyttäjien edustajia keskustelemaan työn tarpeista ja lähtökohdista. Tältä pohjalta päivitystyö lähti tänä vuonna käyntiin PIRSKE-hankkeena Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimana.
Säännöstelysuosituksia käsitellään sidosryhmien kanssa
PIRSKE-hankkeessa on tähän mennessä määritelty nykyisten suositusten päivitystarpeet ottaen huomioon sidosryhmiltä saadut kommentit. Vesistöalueen virtaamia ja vedenkorkeuksia on mallinnettu uusimpien ilmastonmuutostutkimusten perusteella ja on laadittu alustavat säännöstelyvaihtoehdot keskustelun pohjaksi. Luontoselvityksiin ovat kuuluneet pohjaeläintutkimus Pyhäjärvellä, kasvillisuuskartoitukset Mahnalanselällä, Kirkkojärvellä ja Kyrösjärvellä sekä myöhemmin syksyllä tehtävä muikkuselvitys. Syksyllä järjestettiin nettikysely säännöstelystä ja vedenkorkeuksista sekä lisäksi kolme tilaisuutta, joissa on käsitelty vesiin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti.
Vuonna 2016 jatketaan päivitystyötä erilaisten säännöstelyvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnilla. Näistä vaihtoehdoista keskustellaan sidosryhmien kanssa ja niitä tarkennetaan keskustelun perusteella. Sidosryhmät käsittelevät suositusehdotukset syksyllä 2016, ja keskustelujen perusteella tehdään lopulliset päätökset suosituksista ja niiden toteutumisen seurannasta. Näillä näkymin loppuraportti laaditaan vuoden 2017 alussa. Nykytiedon mukaan ainakin kevään säännöstelylupiin tulisi tehdä joillakin järvillä muutoksia, koska nykyiset luvat ovat osoittautuneet liian jäykiksi eivätkä ne mahdollista vähälumisten talvien huomioon ottamista. Jatkossa ilmaston muuttuessa on otettava vallitseva vesitilanne entistä enemmän huomioon.