Tiedotteet 2015

Vuoden 2015 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot Ouluun ja Kuusamoon (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Kansainvälisen rakennussuojelupäivän kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kulttuuriympäristötoimikunnat ovat päättänet myöntää Viisikanta - rakennussuojelupalkinnon kahdelle kohteelle. Viisikanta-palkinnot myönnetään:

1. Oulun Kiipeilykeskus Oy:lle Oulussa Toppilan vanhan voimalarakennuksen perinteitä kunnioittavasta käyttötarkoituksen muutoksesta.

2. Anne Räisäselle Kuusamon Vuotungin kylässä sijaitsevan Uuskäkelän pihapiirin alkuperäisessä asussa säilytettyjen rakennusten esimerkillisestä korjaustyöstä.

Palkinnot jakaa 16.4.2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksikön päällikkö Liisa Koski-Ahonen. Palkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen n tiloissa osoitteessa Veteraanikatu 1.

1. Toppilan voimalarakennus, Oulu

Kauppaneuvos J. W. Snellman rakennutti höyrysahan Oulun Toppilaan vuonna 1878. Sahan toiminta laajeni seuraavien vuosien aikana nopeasti. Vuonna 1912 Toppilan saha yhdistyi muiden Oulun alueella toimivien sahalaitosten kanssa Uleå Osakeyhtiöksi. Kajaanin Puutavara Oy osti oululaisen Ab Uleå Oy:n vuonna 1927. Toppilan saha lopetti toimintansa vuonna 1930.

Osakeyhtiö Toppila (Toppila Oy), joka oli perustettu vuonna 1927, osti Toppilan vanhan sahan vuonna 1930.  Jo samana vuonna ryhdyttiin vanhan sahan paikalle rakentamaan sulfiittiselluloosatehtaan tehdasrakennuksia, jotka valmistuivat vuonna 1931. Teollisuusalueen rakennusten ulkoasut suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Toppilan voimalarakennukset ovat Aallon uran kannalta keskeiset ja erittäin kiinnostavat, sillä ne edelsivät hänen myöhempiä teollisuuden rakennushankkeitaan.

Vuonna 1974 Toppila Oy fuusioitiin Kajaani Osakeyhtiöön. Kajaani Oy:n Toppilan sellutehdas lopetti toimintansa vuonna 1985. Aikanaan modernin teollisuusarkkitehtuurin klassikoista on jäljellä hakesiilo, keittämö, kuivaamo ja voimalarakennus, jotka ovat jääneet Toppilan uuden asuntoalueen keskelle.

Toppilan salmen rantavyöhyke teollisuusrakennuksineen ja satamineen on monipuolinen esimerkki Oulun teollisuushistoriasta. Alue rakennuksineen on arvotettu Valtioneuvoston päätöksellä Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) joukkoon. Toppilan voimalarakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-4.
 
Toppila Oy:n vanha voimalarakennus siirtyi Flexo Nordic Oy:n omistukseen vuoden 2012 lopulla.
Rakennuksen kunnostaminen kiipeilyhalliksi alkoi vappuna 2013 ja kiipeilykeskuksen avajaiset pidettiin lokakuussa 2013. Vanhan voimalarakennuksen käyttötarkoituksen muutostöiden suunnitelmat on laatinut arkkitehti Venanzia Rizzi Ave Forma Oy:ssä. Rakennuksen säilyttämistavoitteet ja uusi käyttötarkoitus ovat tukeneet toisiaan ja liiallisilta rakennuksen ominaispiirteitä hävittävältä korjaamiselta on vältytty. Rakennuksen rakennustaiteelliset ja maisemalliset arvot on pysytty käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä pitkälti säilyttämään. Entinen kookas teollisuusrakennus karheine ominaispiirteineen soveltuu hyvin kiipeilykeskuksen toimintaan. 

Yhteystiedot:
Oulun Kiipeilykeskus Oy
Tj. Ville Seitamo,
Puh. 045-6763932,
Email: [email protected]

2. Uuskäkelän pihapiiri, Vuotunki, Kuusamo

Kuusamon itäosassa Vuotunkijärven rannalla sijaitseva Vuotungin kylä on Kuusamon vanhimpia asuinpaikkoja. Vuotungissa on säilynyt perinteistä koillismaalaista viljelysmaisemaa ja runsaasti perinteistä rakennuskantaa. 

Vuotungissa sijaitseva Uuskäkelän tila on erotettu Käkilehdon vanhasta, luultavasti jo 1600-luvulla perustetusta kantatilasta vuonna 1914. Samana vuonna Käkilehdon pihapiiristä siirrettiin Uuskäkelään 1800-luvulla rakennettu asuinrakennus. "Vanha puoli" oli saanut kutsumanimekseen nimen Kultapirtti, koska se oli toiminut 1800-luvulla kullankaivajien kortteerina. Rakennuksessa on toiminut myös kauppa, isojakotoimisto 1950-luvulla ja talo on ollut matkalaisten pysähdys- ja yöpymispaikka.

Uuskäkelän pihapiiri täydentyi 1900-luvun alkupuolella "Pikkupuolella", jossa oli alun perin pirtti ja makasiini. Rakennusta on jatkettu vuosina 1920 ja 1955, jolloin siihen on lisätty liiteri ja muita ulkohuonetiloja ja "Pikkupuoli" on yhdistetty vuonna 1947 rakennettuun nykyiseen navettarakennukseen. "Uuden puolen" eli nykyisen asuinrakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1934. Toinen maailmansota viivästytti rakennuksen valmistumista ja rakennus toimi sodan aikana saksalaisten varastokäytössä. Sodan päätyttyä pihapiirissä asui viitisenkymmentä evakosta palannutta ihmistä, koska monet talot oli poltettu. "Uusi puoli" valmistui asuinkäyttöön sodan jälkeen. Kansalaiskoulu toimi "uudella puolella" 1960-luvun alussa. Postiautonkuljettajat ja rahastajat kävivät Uuskäkelässä aamuisin kahvilla ja satunnaisesti yöpyivät parinkymmenen vuoden ajan 1960- ja 1970-luvuilla, niin että jopa viisi-kuusi postiautoa lähti Vuotungista aamuisin kirkolle.

Neljältä sivultaan suljettu Uuskäkelän perinteinen neliöpiha muodostuu siis kolmesta asuinrakennuksesta, liiteristä, tallista, navetasta ja pihaladosta. Pihapiirin ulkopuolella on rantasauna, riihi, lato, aittarakennus, rekihuone ja puimala.

Uuskäkelän tila on ollut Uuskäkelän suvun omistuksessa vuodesta 1914. Tilan nykyinen omistaja Anne Räisänen on suvun neljättä sukupolvea; Uuskäkelä siirtyi hänen omistukseensa vuonna 2004.

Kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan Uuskäkelän pihapiiri on arvotettu Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) joukkoon osana Vuotungin kylän aluekokonaisuutta. Uuskäkelän pihapiirin pitkälle alkuperäisessä asussaan säilyneitä rakennuksia on kunnostettu ammattitaitoisin ja asiantuntevin ottein rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja alkuperäisiä materiaaleja säilyttäen.

Omistajan yhteystiedot:
Anne Räisänen
Puh. 040-5534815

Muita yhteystietoja:
Pohjois-Pohjanmaan museo, rakennustutkija Juhani Turpeinen, puh. 044-703 7155
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, arkkitehti Hilkka Lempiäinen, puh. 040-522 0564