Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2015

Pressmeddelanden 2015

Pressmeddelanden 2015

Joensuun seudun ÄRM-tukialueella merkitystä (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Joensuun seudulle myönnettiin syksyllä 2012 tukialuestatus lakkautetun varuskunnan johdosta. Tukialuestatus päättyy kuluvan vuoden lopussa. Sen hyödyntämistä koordinoineen Joensuun seudun ÄRM-johtoryhmän (kokoonpano liitteenä) toiminta on myös päättymässä. Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia aikaan.

Joensuun seutu koki edellisen äkillisen rakennemuutoksensa (ÄRM) vuosina 2006 - 2007 Perlos Oyj:n ajettua toimintansa alas, jolloin Joensuun seutu menetti määräaikaiset tehtävät mukaan laskien noin 2000 työpaikkaa (ja verkosto huomioon ottaen lähes 3000 työpaikkaa). Vuosina 2007 – 2008 näitä Joensuun seudun menetyksiä hoidettiin ÄRM-toimenpiteillä ja -tukimäärärahoilla (ml. Euroopan Globalisaatiorahaston tuet) ja varsin hyviä tuloksia tuolloin saavutettiinkin.

Kevättalvella 2012 julkistettiin lukuisia pohjoiskarjalaisia järkyttänyt tieto: Pohjois-Karjalan Prikaati ja samalla Kontiorannan varuskunta lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä yhdessä usean muun varuskunnan kanssa osana puolustusvoimien uudelleenjärjestelyä. Vaikka monelle pohjoiskarjalaiselle varuskunnan lakkautus tuntui olevan ensisijaisesti henkinen järkytys, viime kädessä tässäkin asiassa oli kysymys suurista työpaikkamenetyksistä. Laskettiin, että varuskunnan lakkautuksen ja muiden samaan aikaan tehtävien valtion leikkaustoimenpiteiden kanssa Joensuun seutu oli menettämässä yhteensä noin 800 työpaikkaa.

Joensuun seudun ja Pohjois-Karjalan alueelliset toimijat ryhtyivät hyvässä yhteistyössä välittömästi toimenpiteisiin riittävien kompensaatioiden aikaansaamiseksi Joensuun seudulle. Pikavauhtia helmikuussa toimitettiin yhteinen ÄRM-hakemus valtioneuvostolle.

ÄRM-hakemuksessa esitettiin uudenlaista toimintamallia rakennemuutostilanteisiin, joka malli koostuisi seuraavista elementeistä: 1. Uudet, kestävää kasvua luovat työpaikat ja elinkeinot; 2. Yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittämiseen tarkoitettujen tukimäärärahojen riittävyys; 3. Työttömyysuhan alla olevista ja irtisanotuista huolehtiminen: mm. muutosturva ja työllistämistoimenpiteet; 4. Valtion kompensaatiotoimenpiteet ja kokonaistarkastelu: 5. Pohjois-Karjalan Prikaatin (jos lakkautusuhka toteutuu) käytössä olevan sotilasalueen ja kiinteistöjen uusiokäyttö; 6. Aluetalouden kestävyyden kannalta tärkeät nopeat elvytystoimenpiteet; 7. Seudullinen kokonaiskoordinaatio toimenpiteissä.

Keskeisistä toimijoista kokoonpantu Joensuun seudun ÄRM-johtoryhmä työskenteli ja kokoontui tiiviisti ÄRM-hakemuksen jättämisen jälkeenkin eikä jäänyt odottelemaan sitä koskevaa valtioneuvoston päätöstä, joka tuntui viipyvän harmillisen pitkään. Johtoryhmä edisti mm. rahoituskorien aikaansaamista Joensuun seudun ÄRM-hoitoon, Puolustusvoimien palvelukeskuksen saamiseksi tähtääviä toimenpiteitä ja varuskunnasta vapautuvaa työvoimaa koskevan Rekry-tapahtuman toteuttamista.

Kontiorannan lakkautetun varuskunta-alueen hyödyntäminen vauhtiin
 

Valtioneuvosto teki 13.9.2012 päätökset ÄRM-alueista sekä niille rinnasteisista, varuskunnan lakkautuksen johdosta määritellyistä tukialueista. Joensuun seutu kuului nyt jälkimmäiseen ryhmään ja päätöksen mukaan tukialuestatus jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka.

Syksyn 2012 aikana varmistui ilouutinen: Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääpaikka päätettiin sijoittaa Joensuun seudulle. ÄRM-johtoryhmä vaikutti kevätkaudelta 2013 lähtien siihen, että palvelukeskukseen muualta tulevien asuntotarpeet saatiin hoidettua Joensuun Kodit Oy:n järjestämänä. Puolustusvoimien palvelukeskuksen asiat ovat olleet muutoinkin tiiviisti ÄRM-johtoryhmän agendalla ja Palvelukeskuksen edustajat ovat kiittäneet vuolaasti saamaansa hyvää vastaanottoa Joensuuhun. Palvelukeskuksen palveluksessa Joensuussa toimiikin nyt jo 120 henkilöä, joista noin 30 siirtyi Kontiorannasta. Kontiorannan varuskunnasta joutui muiden järjestelyjen ansiosta loppujen lopuksi irtisanotuksi vain yksi henkilö.

Yksi keskeisin ÄRM-johtoryhmässä esillä ollut asia on ollut Kontiorannan lakkautetun varuskunta-alueen saaminen mahdollisimman laaja-alaisesti ja tehokkaasti uudelleen hyödynnettäväksi matkailu-, virkistys-, teollisuus- ja asuinkäyttöön. Tähän tähtäävät hankkeet ovatkin edenneet Kontiolahden kunnan johtamana hyvään suuntaan. Osittain tähänkin liittyen ÄRM-johtoryhmässä on käsitelty myös Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimusta ja erityisesti symmetrisen kaupungin suunnitelmia, joiden pohjoiskärkenä on ollut nimenomaan Kontiorannan alueen kehittäminen. ÄRM-johtoryhmässä on käsitelty myös monia muita sen toimintaan kytkeytyneitä hankkeita ja asioita.

ÄRM-perusteisia tukia Joensuun seudun yrityshankkeisiin voitiin myöntää vuosina 2012 – 2015 yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Tukialuestatuksen ansiosta seudun yrityshankkeisiin voitiin myöntää maksimituet (5 %-yksiköllä korotettuna, eli 35 %). Näillä yritystuilla on toteutettu yhteensä noin 60 miljoonan euron investoinnit.

Lisätietoja

Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä, työryhmän pj., puh. 050 432 7600

Johtava asiantuntija Pekka Myllynen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työryhmän sihteeri, puh. 0295 026 082


Regional information