- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Sillat
Siltojen kunnossapitoon kuuluvat perus- ja vauriokorjaukset sekä siltojen puhdistukset. Keskeinen tehtävä siltojen kunnossapidossa on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus. Sillat pyritään myös säilyttämään ulkonäöltään siisteinä.
Sillat tarkastetaan säännöllisesti
Suomen maanteillä on noin 15 100 siltaa. ELY-keskus tarkastaa alueensa sillat säännöllisesti ja huonokuntoisimmat korjataan vuosittain laadittavan kunnostusohjelman mukaisesti. Siltojen kantavuutta tarkkaillaan säännöllisesti ja painorajoituksilla varmistetaan liikenneturvallisuus ja sillan kestävyys. Oikein kohdennetuilla ja ajoitetuilla toimenpiteillä pyritään pidentämään siltojen käyttöikää. Keskeisimpiä tehtäviä ovat liikenneturvallisuuden ja kantavuuden varmistaminen.
Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Kuntoa tarkastellaan eriytetysti rakenteellisen kunnon ja turvallisuuden näkökulmasta.
Rakenteellisessa kunnossa painotetaan sillan laajamittaisia korjaustarpeita, kuten esimerkiksi peruskorjausta, ja sillan kuntoluokka määräytyy sillan käyttöiän ja kantavuuden kannalta keskeisimpien päärakenneosien kunnon mukaan. Päällys- ja pintarakenteessa, päätyrakenteissa, välituissa sekä laakereissa mahdollisesti ilmenevät vauriot vaikuttavat keskeisesti sillan rakenteiden toimivuuteen ja siten sillan koko elinkaareen.
Turvallisuusnäkökulmassa pääpaino on sillan turvallisessa käytössä tienkäyttäjän tai rautatieliikenteen näkökulmasta ja tämän varmistamiseen liittyvissä kohdennetummissa korjaustarpeissa. Tunnusluvussa huomioidaan liikenneturvallisuuden kannalta keskeisimpien päärakenneosien kunto: kaiteet, reunapalkit, päällysteet, laakerit, liikuntasaumat ja siltapaikka.
Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.
Määrärahojen niukkuudesta johtuen korjaustoimenpiteitä joudutaan lykkäämään ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa vuosittain. Tieverkolla on paljon korjausvelkaa. Mutta toisin kuin reikiintynyt päällyste, sillan huono kunto ei useinkaan näy tienkäyttäjälle. Huonokuntoisesta sillasta aiheutuu tienkäyttäjille haittaa vasta siinä vaiheessa, kun sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus tai muita liikennerajoituksia. Lykätyistä korjauksista aiheutuu kuitenkin tienpitäjälle haittoja. Korjauskustannukset kasvavat, jos korjauksia ei tehdä ajoissa. Joskus ei enää kannata korjata siltaa, vaan käyttää se loppuun ja uusia sen jälkeen. Sillan oikea-aikainen peruskorjaus on yleensä kuitenkin edullisempaa kuin uusiminen kokonaan. Myös liikennehaitat ovat yleensä pienempiä peruskorjauksissa kuin sillan uusimisessa.
On monia eri syitä, miksi silta päätetään käyttää loppuun ja uusia peruskorjauksen sijasta. Sillan korjausta on jouduttu lykkäämään rahoituksen puutteessa, jolloin peruskorjaus ei ole enää kannattavaa. Joskus sillan rakenne on sellainen, ettei sitä kannata korjata tai korjaaminen on kalliimpaa kuin uusiminen. Joissain tapauksissa odotetaan tiehankkeen toteutusta ja huonokuntoinen silta uusitaan tiehankkeen yhteydessä.
Ajankohtaisia siltahankkeita löydät Väyläviraston hankehausta.
Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia.
Painorajoitukset
Ajoneuvoyhdistelmän maksimikokonaispaino on 76 tonnia ja maksimikorkeus 4,4 metriä. Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino vaihtelee akseli- ja teliyhdistelmien mukaan. Ajoneuvokohtaiset kokonaispainot löytyvät Valtioneuvoston asetuksesta.
Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvojasetuksen mukaisia liikennekuormia. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin. Painorajoitukset tarkoittavat kiertoreittejä ja lisää kustannuksia raskaan liikenteen kuljetuksille.
Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Monet vanhat kiviholvisillat ovat painorajoitettuja, mutta muuten varsin hyväkuntoisia.
Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.
Löydät lisätietoa silloista Väyläviraston sivuilta. Väyläviraston kartalta näet tietoa siltojen rajoituksista, kuten painorajoituksista.
Avattavat sillat
Maanteiden yhteydessä olevien avattavien siltojen ja kanavien aukioloajat löytyvät Väyläviraston sivuilta:
Alueellista tietoa
Sillat - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa silta-asioista myös Satakunnan alueella)
Siltojen kunnossapidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus sillan käyttöaikana. Tavoitteena on myös siltojen säilyminen ulkonäöltään siisteinä ja ympäristöönsä sopivina. Maantiesiltoihin on sijoitettu huomattava kansallinen pääoma, josta on pidettävä huolta. Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalinen käyttöikä saavutetaan minimiresurssein.
Tienkäyttäjän näkökulmasta siltojen kuntoon kohdistuvia keskeisiä odotuksia ovat rakenteiden ja laitteiden pysyminen sellaisessa kunnossa, että liikenneturvallisuus ei vaarannu, eivätkä kantavuuspuutteet rajoita raskaan liikenteen kuljetuksia. Myöskään siltojen korjaustyöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta ja tarpeettoman pitkäaikaista haittaa liikenteelle.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä on n. 1 800 siltaa, joista Varsinais-Suomessa sijaitsee n. 1 100 siltaa ja Satakunnassa vajaat 700 siltaa.
Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Siltatyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)
Siltatyöt Satakunnassa (vayla.fi)
Vuosittain noin 60 siltaan kohdistuu korjaustoimenpiteitä. Toimenpiteistä kaksi kolmasosaa on pieniä niin sanottuja ylläpitoluonteisia korjauksia, joilla pysäytetään vaurioiden eteneminen. Siltojen hoidossa ja ylläpidossa on tärkeätä pitkäjänteinen toiminta. Tarkastuksilla ja toimenpiteiden suunnittelulla voidaan ennakoida sillan jäljellä olevaa kestoikää ja tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin.
Ensisijaisesti huonokuntoisia siltoja korjataan vilkasliikenteisellä tieverkolla. Kuitenkin myös vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys varmistetaan tarvittavilla korjaustoimilla. Vähäliikenteisten teiden silloilla voidaan kuitenkin joutua lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Liikenneturvallisuutta ei silti vaaranneta missään vaiheessa. Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille.
Siltojen kunto Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Koko maan huonokuntoisista silloista 20 % sijaitseekin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myös tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on paljon. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.
Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on maksimissaan 76 tonnia.
Valta- ja kantateillä ei ole lainkaan painorajoitettuja siltoja.
Sillat on jaettu neljään kuntoluokkaan
Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.
Siltojen kuntoa seurataan viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Lisäksi siltojen kuntoa selvitetään tarkemmin erikoistarkastuksilla, kun silta päätetään peruskorjata. Sen pohjalta suunnitellaan periaateratkaisuja, miten silta korjataan. Siltoja voidaan asettaa myös tehostettuun tarkkailuun niiden kunnon tai kantavuuden perusteella, tai kun sillat halutaan käyttää hallitusti loppuun.
Ongelmana vanhat kiviholvi- ja puupalkkisillat
Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvoasetuksen mukaisia liikennekuormia. Noin puolet painorajoituksista kohdistuu vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Erityisesti vanhoja kiviholvisiltoja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on suhteessa muuta maata enemmän. Osa uusista painorajoituksista rajoittaa jopa 60 tonnin kalustoa. Ajoneuvoasetusmuutoksen myötä kaikki kantavuudeltaan puutteelliset sillat tarkasteltiin kokonaisuutena. Mm. kaikkien kiviholvisiltojen kantavuus arvioitiin erikseen. Asetetut painorajoitukset perustuivat Liikenneviraston (nyk. Väylä) siltojen kantavuusasiantuntijan arvioihin. Osassa kiviholvisiltojen holvin kivet ovat jo liikkuneet jonkin verran. Lisäksi vanhojen kiviholvisiltojen ongelmana on mm. holvin päällä olevan maatäytön ohuus, mikä heikentää sillan kantavuutta entisestään. Vanhat kiviholvisillat on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, eikä niitä ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin.
Painorajoituksen merkintä
Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.
- Muokkauspäivä
- 4.11.2020
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Viestipalvelu X
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 21.02.2024