Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Työelämävalmentaja siirtää verkostojen osaamista yritysten käyttöön

Pk-yrityksissä on koko ajan tarvetta asiantuntemukselle, jolla edistetään yritysten digimuutosta sekä tuetaan niitä digitalisaation ja työhyvinvoinnin yhdistämisessä. Poweria työelämään -hanke vastasi kysyntään järjestämällä työelämävalmentajan koulutuksen, johon osallistui 75 yritysten ja henkilöstön osaamisen kehittämisen parissa toimivaa henkilöä.

Työelämävalmentajan idea on lähtöisin tällä hallituskaudella toteutetusta Työelämä 2030 -ohjelmasta, jossa toimintamallia on pilotoitu yritysten osaamistarpeiden tunnistamiseksi sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tueksi.

– Työelämävalmennukselle ei kuitenkaan ollut yleistä mallia, joten suunnittelimme valmentajan tehtävät sopiviksi Pirkanmaalle ja Poweria työelämään -hankkeen mukaisiksi. Pohdimme aluksi valmentajan roolia. Olisiko hän työhyvinvoinnin teemoissa yrityksissä vieraileva henkilö, tilanteen kartoittaja ja yritykselle sopivien palveluntuottajien etsijä, kertoo koulutusasiantuntija Marja Poussa Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Suunnitteluun otettiin vaikutteita myös Pirkanmaalla aiemmin pyörineestä ja hyväksi havaitusta Broker-ohjelmasta, jossa tarkasteltiin yritysten palvelutarpeita laajasti ja kokonaisuutena.

– Broker-ohjelmasta lainattiin toimintatapa, jossa yritysasiantuntija arvioi yrityksen tarpeita kokonaisvaltaisesti ja ehdottaa palveluja muiltakin kuin omalta osaamisalaltaan.

Koulutettavat konsulteista virkamiehiin

Pirkanmaalla työelämävalmentajakoulutuksen suunnittelussa käytettiin Pover-verkoston asiantuntemusta kutsumalla mukaan asiasta kiinnostuneita verkoston jäseniä. Yhdessä pohdittiin muun muassa työelämävalmentajan tarvitsemaa osaamispalettia.

– Kyseessä olisi melkoinen multiosaaja, jos hän hallitsisi koko kirjon, mistä silloin puhuttiin. Tarpeita on niin paljon, Poussa naurahtaa.

Työelämävalmentajaksi kouluttautuneet ovat eri aloilta. Mukana on liiketoimintakonsultteja, kouluttajia, rahoitusvalmistelijoita, virkamiehiä ja yritysneuvoja. Koulutusohjelma antoi heille valmiuksia toimia työelämävalmentajana erilaisissa organisaatioiden kehittämistehtävissä.

– Jokainen toimii kuitenkin oman perustehtävänsä pohjalta. Tämän lisäksi he levittävät digitalisaation hyviä käytäntöjä ja pyrkivät auttamaan yrityksiä työhyvinvoinnin kysymyksissä. Pover-verkosto antaa taustavoimaa ja vaikuttavuutta asiakastyöhön.

Koulutusohjelma sisälsi neljä 2,5 tunnin koulutusjaksoa, joiden toteuttamisesta vastasi Tampereen yliopiston Jatkuvan oppimisen palvelut.

Koulutuksen teemoina olivat työelämän kehittäminen ja kehittämiseen aktivointi, työhyvinvointi, digitalisaatio ja niiden vaikutus yritystoiminnan tuottavuuteen sekä ongelmien tunnistaminen ja yrityksen ohjaaminen eteenpäin. Koulutus oli käytännönläheistä lukuisine yritysesimerkkeineen.

Osallistujat saivat avaimia digimuutoksen tiedolla johtamiseen ja organisaatioiden haasteiden ratkaisemiseen. Lisäksi ohjelma tarjosi keinoja verkostotyön hyödyntämiseen omassa työssään. Kokonaisuuteen kuului myös työkaluja ja mittareita organisaatioiden kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin ja digikyvykkyyden mittaamiseen.

Työhyvinvoinnin ja digitalisaation teemojen yhdistämisessä onnistuttiin

Johanna Koivulampi-Howard.Yksi koulutukseen osallistujista oli Tampereen ammattikorkeakoulun Tree-yksikössä asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Johanna Koivulampi-Howard. Hän oli mukana myös valmentajakoulutuksen suunnittelussa.

– Järjestän työkseni korkeakouluyhteisön B2B- ja B2C-koulutuksia. Tällä hetkellä 80 prosenttia työajastani kuluu ELY-keskusten rahoittamien työvoimapoliittisten koulutusten parissa.

– Työskentelen tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, työvoimapalvelujen, yritysten ja työnhakijoiden kanssa, joten työelämävalmentajan koulutus sopi tähän kokonaisuuteen erittäin hyvin, hän kertoo.

Johanna Koivulampi-Howardin mielestä koulutus onnistui työhyvinvoinnin ja digitalisaation teemojen yhdistämisessä.

– Kun vuosia sitten digitalisaation alkuvaiheessa näkymät olivat ruusuiset, nyt tiedetään enemmän. Puhe työhyvinvoinnista on yhä ajankohtaisempaa, koska näyttää siltä, että digitaalisista työkaluista huolimatta työelämän vauhti vain kiihtyy ja tietoähky kasvaa.

Yritysten digitalisaatiokehitystä läheltä seuraavana Johanna Koivulampi-Howard allekirjoittaa myös Poweria työelämään -hankkeen taustaksi tehdyn selvityksen tulokset. Niiden mukaan yritykset ovat kehityksessä huomattavan erilaisissa vaiheissa. Edelläkävijät menevät menojaan, toisaalta on iso joukko yrityksiä, joita digitalisaatio ei niiden oman käsityksen mukaan kosketa juuri lainkaan.

– Tilanne on otettava vakavasti, muutoin digitaalisuudesta saattaa tulla osalle yrityksiä todellinen kompastuskivi ja kasvun este. Jokaisen yrityksen on mietittävä tarkoin, mitä se digitalisaatiolla haluaa saavuttaa ja saada aikaan. Sen jälkeen eteneminen on suunniteltava hyvin, jotta siitä ei tule kuormittavaa ja kallista, Johanna Koivulampi-Howard sanoo.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen Poweria työelämään -hanke on Työterveyslaitoksen TYÖ2030 -ohjelman Pirkanmaan aluehanke.

Hankkeessa uudistetaan yrityksiin kohdentuvaa verkosto- ja hanketyötä, ja autetaan työpaikkoja ottamaan käyttöön ja hyödyntämään digitalisaation tuomat mahdollisuudet työhyvinvointia ja kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Hankkeessa kehitetään ja lisätään työelämäosaamista, yhteistyötä ja vaikuttavuutta.

 

Teksti: Hybridiviestintä Effet Oy
Kuva: Johanna Koivulampi-Howard