Luvassa vaikeaa kelirikkoa Lappiin ja eteläiseen Suomeen
Syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä aiheuttanevat erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomessa. Rataverkolla routavaurioita ennakoidaan olevan keskimääräistä vähemmän.
Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.
Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voisivat helpottaa kelirikkotilannetta.
Sorateille luvassa painorajoituksia
Koko Suomen alueella on runkokelirikolle alttiita teitä, joissa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat kelirikon syntymiselle otollisia. Keskisessä Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla, sen sijaan Lapissa voi olla vaikea kelirikkokevät. Koillismaalla ja eteläisessä Suomessa on myös syytä varautua normaalia vaikeampaan kelirikkoon.
Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa vuosien 2020-2021 taso, eli noin 2 000 kilometriä painorajoitettua tietä.
Lisäksi helmikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat paljon päällystevaurioita Etelä-Suomessa. Reikiintymisongelmat voivat edetä pohjoisemmaksikin, jos vastaavat kelit jatkuvat. Päällysteiden kannalta parasta olisi, jos talvi kääntyisi selkeästi ja nopeasti kevääksi, jolloin myös tarvittavat paikkaustyöt onnistuisivat parhaiten.
Rautateille ennakoidaan keskimääräistä vähemmän routimishaittoja
Rataverkolla routimishaittojen ennustetaan olevan laajimmillaan noin 20–38 raidekilometrin matkalla huhti-toukokuun vaihteessa. Nopeusrajoituksia joudutaan roudan vuoksi alentamaan arviolta noin 18–35 raidekilometrin pituudella. Talvikauden routarajoitukset painottunevat pääosin sellaisille rataosille, joilla ratarakenteet ja kuivatusolosuhteet vaatisivat perusparannustoimenpiteitä.
Osa talviajan nopeusrajoituksista voi johtua normaalin junaliikenteen tai ratarakenteen kunnon aiheuttamista muutoksista raiteissa, joten rajoitusten syynä ei aina ole routiminen.