Uutiset 2022

Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Hiljaa hyvää tulee – vuosikymmeniä kestänyt suunnittelutyö kantoi viimein hedelmää

Kauan odotettu Hämeenkyrönväylä on valmistumassa ja avataan tällä tietoa marraskuun aikana. Väylävirasto on vastannut tieosuuden rakennuttamisesta, mutta Pirkanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueella ja sen edeltäjällä Hämeen tiepiirillä on ollut merkittävä rooli tiehankkeen suunnittelussa.

Hämeenkyrönväylä.
Kuva: Tinnu Salonen

Tiehankkeiden eteneminen suunnittelusta toteutukseen vie usein vuosikymmeniä. Niin on käynyt myös Hämeenkyrönväylän kohdalla. Ensimmäinen vahvempi merkintä tielinjauksen sijainnista löytyy Tampereen seutukaavaliiton vuonna 1969 julkaisemasta runkokaavasta. Tuon ajankohdan jälkeen nyt valmistuva tieosuus on ollut merkittynä seutu- ja maakuntakaavoihin.

Tienpitäjä on laatinut 1980- ja 1990-lukujen taitteen jälkeen tieosuudesta useita eri tasoisia suunnitelmia. Vuoden 1991 yleissuunnitelmassa ja siitä tehdyssä toimenpidepäätöksessä esitettiin, että Hämeenkyrönväylä toteutettaisiin moottoritienä. Vuonna 1995 hankkeesta laadittiin ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelman tarkistus, jossa valtatietä esitettiin ensimmäisessä vaiheessa parannettavaksi uudessa maastokäytävässä kaksikaistaisena sekaliikennetienä. Suunnitelmassa esitettiin myös toimenpiteet, miten tieosuus olisi myöhemmin muutettavissa moottoriliikennetieksi. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan vuonna 1994, joten laadittu ympäristövaikutusten arviointi oli tiehankkeiden osalta yksi maan ensimmäisistä. 1990-luvulla hanke ei kuitenkaan edennyt yleissuunnitteluvaihetta pidemmällä.

Ei voimalla, vaan sitkeydellä kohti valtatietasoista kolmostietä

Hämeen ja Vaasan tiepiirit alkoivat yhteistyössä vuoden 2005 tienoilla pohtia, miten valtatie 3 riittävä turvallisuus- ja palvelutaso voitaisiin turvata vuoteen 2020 saakka. Yhtenä keskeisimpänä kehittämiskohteena nostettiin esille valtatien kehittäminen Hämeenkyrön kohdalla. Pitkämatkaisen valtakunnallisen liikenteen kulkemista Hämeenkyrön keskustaajaman läpi ei nähty kestävänä ratkaisuna valtatien eikä myöskään Hämeenkyrön kunnan maankäytön näkökulmasta. Valtatien palvelutaso ei vastannut liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle asetettuja tavoitteita.

Hämeen tiepiirissä päätettiin laatia hankkeesta yleissuunnitelma, joka valmistui vuonna 2007. Tiehallinnon keskushallinto hyväksyi yleissuunnitelman vuonna 2008. Jälkikäteen ajatellen yleissuunnitelmassa esitettiin varsin optimisesti, että hankkeen suunnittelu ja päätöksenteko etenisivät niin, että rakentaminen käynnistyisi vuoden 2010 tienoilla. Aivan tähän ei rakentamisen osalta päästy, mutta tiesuunnitelma saatiin valmiiksi joulukuussa 2009 ja se lähettiin lausuntokierroksen jälkeen hyväksyttäväksi vuonna 2011. Liikennevirasto hyväksyi tiesuunnitelman lokakuussa 2016.

Vaikka tiesuunnitelman hyväksymispäätös on merkittävä päätös, rakentamisen käynnistyminen edellytti vielä päätöstä sen rahoituksesta. Eduskunta hyväksyi hankkeen tilausvaltuuden vuoden 2019 toisessa lisäarviossaan ja Hämeenkyrönväylän toteuttaminen saattoi käynnistyä.

Tero Haarajärvi.
Hämeenkyrönväylän ratkaisut noudattavat hyvin pitkälti vuonna 2007 valmistunutta yleissuunnitelmaa, jota Tienpidon suunnitteluyksikön päällikkö Tero Haarajärvi oli 2000-luvun lopulla laatimassa. Kuva: Tinnu Salonen

Suunnitteluohjeet ja osa maanomistajistakin ennättänyt vaihtua

Pelkästään Hämeenkyrönväylän viimeisin suunnitteluvaihe elokuussa 2006 käynnistyneen yleissuunnitelman laatimisesta sen valmistumiseen kesti noin 16 vuotta. Pitkästä aikajänteestä on luonnollisesti aiheutunut omat haasteensa: suunnitteluohjeet ja -periaatteet ovat jo osittain ehtineet vaihtua, ja alueen maanomistuksessakin on tapahtunut muutoksissa. Eri asteisissa kaavoissa väylälle varattu tila on jäänyt rakentamattomaksi ja alue on toiminut muun muassa virkistyskäytössä. Siitä ei Hämeenkyrössä aiheutunut suurempia ongelmia, mutta tilanne olisi voinut olla toisenkinlainen.  

Pian avautuvan Hämeenkyrönväylän ratkaisut noudattavat hyvin pitkälti vuonna 2007 valmistunutta yleissuunnitelmaa. Osansa on varmasti sillä, että tiesuunnitelma laadittiin nopealla aikataululla yleissuunnitelman jälkeen. Toisaalta Hämeenkyrön keskustan ja Kyröskosken välisessä maastokäytävässä muunlaiselle tielinjaukselle ei juurikaan olisi ollut mahdollisuuksia.  

Valmista tuli

Avautuessaan Hämeenkyrönväylä on Tampereen pohjoispuolisen Pirkanmaan merkittävin kolmostien parantamishanke vuosikymmeniin. Tienkäyttäjillä on silloin mahdollisuus arvioida, miten hyvin sen suunnittelussa ja rakentamisessa on onnistuttu. Tien suunnittelijoille ja rakentajille väylän avautuminen taas merkitsee hienoa hetkeä nähdä oman työnsä tulokset valmiina.

Kolmostien kehittäminen ei kuitenkaan lopu tähän, vaan monia uusia kohteita on odottamassa toteutumistaan nyt valmistuvan Hämeenkyrönväylän etelä- ja pohjoispuolella. Toivottavasti näiden tieosuuksien toteutumista ei tarvitse odottaa yhtä kauan kuin Hämeenkyrönväylän.

Lue myös: Haverin kaivannaisjätealueen uraauurtava kunnostus valmistui