- Elinkeinot
- Yritysrahoitus
- Yrityksen kehittämisavustus
- Maaseudun yritysrahoitus
- Toimintaympäristön kehittämisavustus
- Kuljetustuki
- Yritysrahoitusstrategiat ja -linjaukset
- Pk-yrityksen rahoitusneuvonta
- Yritystukien sähköinen asiointi
- Yrityksen perustaminen
- Yrityksen kehittäminen
- Yrityksen kansainvälistyminen
- Maaseutuelinkeinot
- Maatilojen tuotannon ohjaus, viljelijätuet ja valvonta
- Tuet
- Eläinperusteiset tuet
- Maidon tuet
- Pinta-alaperusteiset tuet
- Puutarhatuet
- Mehiläistalouden pesäkohtainen tuki
- Luonnonolojen tai eläinten aiheuttamat vahingot
- Tukien käytön ja tuotannon valvonta
- Maatilojen kehittäminen
- Maaseudun kehittäminen
- Porotalous ja luontaiselinkeinot
- Rahoitus
- Valvonta
- Porotiloja ja porotaloustiloja koskevat luovutusluvat
- Luontaiselinkeinotiloja koskevat luovutusluvat
- Koltta-asiat
- Kalatalous
- Elinkeinokalatalous
- Kaupallisen kalastamisen aloittaminen
- Kaupallisten kalastajien ja alusten rekisteröinti
- Kalastuskiintiöt
- Kaupallisen kalastuksen saalisseuranta
- Rahoitus
- Kalastusmatkailu
- Vesiviljelyrekisteri
- Kalavesien hoito
- Yleisen kalatalousedun valvonta
- Kalastuksen säätely
- Kalavesien kunnostus
- Kalojen ja rapujen istuttaminen
- Uhanalaisten kalakantojen suojelu ja hoito
- Vapaa-ajan kalastus
- Avustukset kalatalouden edistämiseen
- Kalastuskiellot ja rajoitukset
- Kalastuksen valvonta
- Kalastus Tenojoella
- Kalastus Tornionjoella
- Kalatalousalueet ja kalavesien omistus
- Kala- ja raputaudit
- Usein kysyttyä kalastuksesta
Uhanalaisten kalakantojen suojelu ja hoito
Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksen (2010) mukaan vaelluskaloista meritaimen ja järvilohi luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja vaellussiika, ankerias sekä taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi. Kalalajien ja –kantojen säilymisen turvaamiseksi on laadittu strategioita ja ohjelmia.
ELY-keskuksen kalatalousviranomaiset suunnittelevat, edistävät ja toteuttavat tarvittavia toimenpiteitä uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi ja kalakantojen tasapainoisen kehityksen edistämiseksi. Suunnitelmallisella ja tehokkaalla hoidolla ja kalastuksen säätelyllä huolehditaan siitä, että kalavarat pysyvät geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina.
Alueellista tietoa
Uhanalaisten kalakantojen suojelu ja hoito - Pohjois-Karjala
Maakunnan kalalajistoon kuuluu mm. nieriä, järvilohi, järvitaimen, harjus ja planktonsiika. Nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän uhanalaisiksi määriteltyjä kalalajeja. Mainitut lajit luokitellaan myös taloudellisesti arvokkaiksi kalalajeiksi ja siksi niiden hoitovastuu kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle ja sen aluehallinnolle sekä RKTL:lle. Nieriän elinalueet sijoittuvat pääasiassa Saimaan eteläosiin, mutta muiden lajien säilyttämisen osalta hoitovastuussa on osaltaan myös Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Maakuntakala järvilohesta ELY-keskus kantaa alueviranomaiselle kuuluvan vastuun ja koordinoi suojelutoimia yli maakuntarajojen.
Järvilohi on määritelty vuoden 2010 Suomen uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Jo vuonna 2003 julkaistun Järvilohistrategian tarkoituksena oli antaa kokonaiskuva luonnosta hävinneeksi määritellyn Saimaan järvilohikannan nykytilasta, siihen johtaneista syistä ja keskeisistä uhkatekijöistä. Saimaan järvilohen hoito-ohjelmassa esitetään suojelun kannalta ajantasainen tieto järvilohikannan tilasta ja ohjelmassa on päivitetty kannan hoidon näkökulmasta tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Lisää järvilohesta osoitteessa www.jarvilohi.fi (kts. oikean reunan alueelliset linkit).
Saimaannieriä jäi eristyksiin Vuoksen vesistöön jääkauden jälkeisissä kehitysvaiheissa. Viimeisen sadan vuoden aikana saimaannieriä on taantunut siinä määrin, että nykyisin sitä on varmuudella luonnonvaraisena enää vain Etelä-Karjalan Kuolimossa. Tämä maamme eteläisin nieriäkanta onkin vaarassa kadota kokonaan. Saimaannieriän heikon kannan elvyttämiseen ja entisiin esiintymisvesiinsä palauttamiseen tähtäävän toimenpideohjelmaan on koottu mm. perustiedot uhanalaisen saimaannieriäkannan nykytilasta, kannan heikkenemiseen johtaneista tekijöistä, nykyisistä uhkatekijöistä, kannan ylläpidon ja suojelun toimenpiteistä sekä suojelun säädös- ja sopimustaustasta.
Lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus on mukana Vuoksen taimen- ja harjuskantojen hoito-ohjelmien laadinnassa.
- Muokkauspäivä
- 8.5.2013
Yllä olevan valtakunnallisen tiedon lisäksi asiasta ei ole täydentävää tietoa valitulta alueelta.
Päivitetty: 17.11.2023